Omittua voittajuutta?

Suomen jalkapallomaajoukkue eli tuttavallisemmin Huuhkajat on aloittanut uuden Kansojen liigan neljällä voitolla. Tämä on erittäin poikkeuksellista, sillä yleensä neljän karsintaottelun jälkeen koossa on korkeintaan muutama piste ja käynnissä ovat spekulaatiot siitä, kuinka loput ottelut on käytännössä pakko voittaa. Harvinaisen hyvät otteet tuovat väkisinkin mieleen, että suomalaisessa jalkapallossa syyllistytään parhaillaan kulttuuriseen omimiseen.

Perinteiset jalkapallomaat kuten Saksa, Italia, Espanja ja Brasilia ovat tottuneet etenemään karsin­noissa voitosta voittoon. Nyt sinivalkoinen joukkue johtaa omaa lohkoaan puhtaalla pelillä päästä­mättä itse vielä maaliakaan. Vierasvoitto Virosta tuli lisäajalla tehdyllä maalilla. Yleensä niillä minuu­teilla on heilunut vain oma maaliverkko pelaajien päiden painuessa samalla kohti nurmikkoa. 14 vuoden takainen Euroopan mestari Kreikka oli selkeä altavastaaja Tampereen illassa. Haiskahtaa vah­vasti suurten jalkapallomaiden kulttuuriselta omimiselta.

Myös jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan hyväntuulisuus vaikuttaa epäilyttävän vieraalta. Valmen­taja pahoitteli naureskellen Viro-ottelun voiton jälkeen, että tilastot ovat hiukan tylsää luetta­vaa, koska kaikki pelit ovat päättyneet 1- 0. Voitokkaan Kreikka -pelin olisi hänen mukaansa voinut ratkaista jo aikaisemmassa vaiheessa. Maajoukkueen peräsimessä on nähty ennenkin itseensä uskomista, mutta tällainen voittajan rentous ei ole meille ominaista. Olemme tottuneet hukattu­jen maalipaikkojen surkutteluun, emme hymyilevään keveyteen sarjataulukon tilanteesta.

Pelkästään pelaajat ja valmennus eivät näytä omivan muiden kulttuuria. Viime perjantaina Tallinnaan matkusti noin 3000 huuhkajafania, jotka pitivät kannustamalla ja laulamalla yllä suuren urheilujuhlan tunnelmaa. Tällainen on ominaista menestyneiden jalkapallomaiden kannattajille. Meidän maisemaamme on ollut muutaman kymmenen hengen fanikatsomo kotoa kaukaa pelattavissa otte­luissa. Kotipeleissäkin istuimme pitkään hiljaa ja innostuessamme taputimme varovaisesti omiemme onnistuneelle suoritukselle. Viime perjantai päättyi sinivalkoisen katsomon päädyn villiin rie­haan, ja maanantaina Ratina riemuitsi.

Onko tämä sallittua meille?

Opintomatka

Ruotsin parlamentin delegaatio vieraili Suomessa tutustumassa itäisen naapurinsa poliittiseen kulttuu­riin. Matkassa olivat mukana kaikkien parlamenttipuolueiden edustajat lukuun ottamatta puoluetta, jonka kanssa kukaan ei halua ottaa yhteisiä askelia, mutta joka tanssittaa tällä hetkellä kaikkia muita. Vieraita kiinnosti erityisesti, kuinka perinteiset puolueet ovat onnistuneet taltutta­maan täkäläisen populistipuolueen kannatuksen kasvun. Tähän kysymykseen sinikeltaiset parlamentaari­kot saivat yksiselitteisen vastauksen: tekemällä yhteistyötä ja ottamalla heidät mukaan kantamaan vastuun raskasta taakkaa. 

Ruotsalaisille vieraille korostettiin, ettei hallitus saa Suomessakaan koskaan kiitosta, vaikka talous kasvaisi, työllisyys kohenisi ja oluen saatavuus paranisi. Erityisesti työministerin salkku on kanta­mus, jonka kuljettaminen neljän vuoden ajan on varma tie kannatuksen hiipumiseen seuraavissa vaaleissa. Vierailun isännät ja emännät vihjasivat, että pääministerin pesti takaisi pitkäkestoisen syväsukelluksen. Suomessa tähän ei ole kuitenkaan uskallettu lähteä, eikä tälle ole ollut lopulta myös­kään tarvetta. Ruotsalaiset kirjasivat tässä kohtaa keskustelua muistiinpanoja erityisen keskit­tyneesti.

Vieraat ihmettelivät, kuinka meillä voi olla hallitusvallassa puolue, jota kukaan ei edes voinut äänes­tää viime vaaleissa. Sen sijaan puolue, jota kansalaiset äänestivät sankoin joukoin, huutelee nyt oppositiosta käsin. Erityistä hämmennystä herätti uuden ryhmittymän peräti viisi ministeriaition paik­kaa. He tekivät sen lopulta itse, vieraille kerrottiin. Reilu vuosi sitten eteen tullut tilanne johti nopeaan improvisointiin, eikä ratkaisua voitu suunnitella millään tavoin etukäteen. Reilut puoli vuotta ennen seuraavia vaaleja tuolloin aikaansaatu asetelma näyttää kaikkien galluppien valossa toimivalta, perinteisten puolueiden edustajat totesivat nyökytellen yhteen ääneen.

Vieraat kiittivät isäntiä vuolaasti matkan annista. Jäähyväissanoissaan he korostivat, että suomalais­ten on aivan turha tuntea kateutta ja alemmuutta läntistä naapuriaan kohtaan. Meillä on päinvastoin paljon oppimista ja kotiin viemistä suomalaisilta. Ruotsalaiset totesivat, että vaikka blokit tarjoavat äänestäjille selkeitä vaihtoehtoja, tuovat ne mukanaan myös paljon ongelmia. He pitivät valitetta­vana, ettei heidän poliittisessa sanakirjassa tunneta termejä sinipuna, punamulta tai sateenkaari. Suomalai­set puolestaan toivottivat kotiin lähtijöille menestystä toimintakykyisen hallituksen muodostami­seksi onnistumatta täysin peittelemään pientä hymynkaretta suupielissään.

Mitä isi teet?

–         Isi, mitä sinä oikein teet siellä töissä?

–         Kehitän meidän organisaation erilaisia toimintoja.

–         Niin mutta mitä sinä siis teet siellä?

–         Pyrimme kehittämään meidän sisäisiä prosesseja joustavammiksi ja ketterimmiksi, parantamaan panos-tuotos -suhdetta, tukemaan asiakkuuksia ja sen sellaista. Näitä on vähän vaikea selittää.

–         Mitä sinun tekemisestä niin kuin valmistuu?

–         Isin työ on sellaista, ettei siitä valmistu suoraan mitään. Mutta toiminta- ja ohjausmallien jatkuvalla parantamisella lisäämme tehokkuutta ja laatua asiakasrajapinnan toimintaan. Tätä kautta myös asiakkaamme saavat parempaa palvelua ja enemmän lisäarvoa.

–         Vähän outoa, että vaikka olet siellä monta tuntia joka päivä, niin mitään ei valmistu.

–         Niin. Isin tekemät asiat näkyvät sillä tavalla välillisesti muiden tekemän työn paranemisen kautta. Välillä se on sellaista vähän näkymätöntä työtä.

–         Miksi ne muut siellä töissä eivät paranna tekemistään itse?

–         He keskittyvät meidän ydintoimintojen saumattomaan tuottamiseen, me sitten tuemme heitä pääsemään siinä yhä parempaan tekemiseen.

–         Kuulostaa kummalliselta.

–         Niin, maailma on nykyään tosi monimutkainen. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, riippuvuuksia on paljon ja kaikki vaikuttaa vähän kaikkeen. Tarvitaan monenlaisia osaamisia ja tehtäviä, jotta iso pyörä pyörii ja kehittyy.

–         Luin kirjan, jossa oli ainakin lääkäri, bussikuski, poliisi ja kokki. Tajusin heti, mitä ne kaikki teki. Sinusta en saa selvää, isi.

–         Ööö. Niin tuota… niin. On sellaisia konkreettisempia tekemisiä, ja sitten on vähän vaikeammin selitettäviä.

–         Oletko sinä tosi viisas, kun teet töissä noin monimutkaisia asioita?

–         Kaikissa töissä on hyötyä olla viisas.

–         Mitä työpaikalla tapahtuisi, jos et menisikään sinne?

–         Ihan heti tuskin mitään, mutta pidemmän päälle… niin, emme toimisi jatkossa niin hyvin kuin pitäisi.

–         Minä ainakin haluan isona tehdä sellaista, jonka ymmärtää helposti.

–         Se on erittäin hyvä tavoite.

–         Että osaan kertoa sitten kavereille ja sinulle selvästi, mitä teen töissä.

–         Se on viisasta se.

 

 

Konttorikoti

Koti on suunnittelu- ja asiantuntijatyötä tekevälle yhä useammin myös työpaikka. Neuvottelut ja palaverit hoituvat kätevästi kotisohvalta paikasta riippumattomilla videoyhteyksillä. Etätyön yleistymi­sen myötä toimitalojen työhuo­neet ovat tilankäytön tehostamistoimenpiteistä huolimatta vajaalla käytöllä. Avokont­toreissa on usein hiljaisempaa kuin maalaiskylän raitilla sunnuntai­aamuna.

Eläkkeelle jäädessään ihmiset joutuvat luopumaan työpäivän rutiineista, kollegoiden kohtaamisista ja kokoushuoneiden tiiviistä tunnelmasta. Monelle fyysinen työyhteisö on ollut tärkeä paikka eten­kin sosiaalisen elämän kannalta, eikä siitä irrottautuminen ole helppoa. Vastaavasti oma koti on tullut monelle turhan suureksi. Jälkikasvu on jo omillaan, aiemmin elämää täynnä olleet huoneet kumisevat tyhjyyttään. Yhä useampi iäkkäämpikin ihminen on nykyisin sinkku, heille pieni ja toi­miva koti riittää vallan mainiosti.

Edellä mainittujen tilanteiden mukanaan tuomia haasteita voidaan ratkaista uuden asumismuodon, työpaikka-asumisen avulla. Siinä eläkkeelle jäänyt ihminen vuokraa entisen työhuoneensa tai avokontto­rin työpisteen kodikseen. Toimistopöytä toimii hyvin myös keittiö- ja harrastepöytänä, ja jos patja lattialla tuntuu liian askeettiselta, voi parvisängyllä luoda avaraa tilan tuntua. Yhteinen keittiönurkkaus ja sosiaalitilat luovat yhteisöllistä ilmapiiriä. Työpaikkojen sosiaalinen elämä säilyy vi­reänä, toimitilojen käyttöaste nousee ja siirtymä aktiivisesta työelämästä oloneuvoksen vapauteen on huomattavasti helpompaa.

Työpaikka-asumisen valinnut voi myydä tai vuokrata omistamansa siviilikodin. Vastaavasti vuokra-asuja säästää huomattavan summan siirtyessään asumaan halvempaan työpaikka-asuntoon. Näin työpaikka-asuminen tuo lisätarjontaa etenkin kasvukeskusten vilkkaille asuntomarkkinoille.

Työpaikka-asujalla on työelämään verrattuna menemisen ja tulemisen vapaus, mutta samalla hän voi olla edelleen osa tuttua yhteisöä. Seniori voi siirtää päiväaskareenaan niin sanottua hiljaista tietoa työuraansa jatkavien hyödynnettäväksi. Kaikki voittavat.

Uuteen alkuun

Hyvät naiset ja herrat, vieruspenkkiläiset, edustajakaverit. Vaikka kesä on juuri puhjennut kukkaan, lähestyy ensi huhtikuu kovaa vauhtia. Ulkona on nyt kauniin vihreää, mutta isossa salissa näen sitä aivan liikaa. Sitä värjää myös runsas punainen, ja pelkään värin valtaavan alaa lisää ensi keväänä. Sen sijaan raikas sininen näkyy edessämme toukokuisen auringon pahasti haalistamana, eikä se siitä enää vahvistu. Tasan vuosi sitten uskoimme aivan toisenlaiseen tulevaisuuteen.

Vaikea aika vaatii raskaita ratkaisuja. Tästä hetkestä lähtien jokaisella on vapaus lähteä sinne, minne parhaaksi näkee. Tässa pöydänkulmalla on tulostettuna kaikkien puolueiden ohjelmat, kerratkaa niitä, kuunnelkaa sydämenne ääntä. Kun löydätte uuden suunnan, kulkekaa sitä kohti. Ensimmäiset ovat jo lähteneet. Matka ei tule olemaan helppo, ja kritiikin aallot tulevat keikuttamaan pakolauttaa. Kaiken kokemamme jälkeen kestämme mitä vain.

Uskon, että eurooppalainen demokratia pitää kiinni periaatteistaan. Luotan siihen, että naapuripuolueen toimistolle saapuvalle avun tarvitsijalle myönnetään turvapaikka, ja että oleskeluluvan uusimista seuraavaksi neljäksi vuodeksi tuetaan kaikin keinoin. Meille ei sanota, että käänny takaisin, mene sinne mistä tulitkin, puolueessa puolueen tavalla. Meitä tuetaan sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Meidät kotoutetaan uuteen poliittiseen ajatteluun. Löydämme kokemustamme ja osaamistamme vastaavia tehtäviä. Olemme osoittaneet olevamme nopeita ja joustavia oppimaan, kun kansakunnan etu sitä vaatii.

Kapteeni kantaa vastuunsa jättäen vuotavan laivan viimeisenä. Ne meistä, joita kuljettaa musta auto, jatkavat kyytiä loppuun saakka. He varmistavat, että neljän vuoden myrskyisä matka seilataan päätesatamaan saakka. Me emme aio keikuttaa muutenkin kiikkerää hallitusvenettä. Päällystöllä on käytössään hyvä pelastuslautta, jolla suunnata seuraaviin ruorin kääntämisiin joko kotimaassa tai maailmalla. Onnea matkaan.

Järkikapina

Suomen kymmenen suurimman kaupungin johtajat julkaisivat yhteisen kriittisen kannanoton, jossa he vaativat siirtymistä kaupunkilaisjärjen käyttöön perinteisen maalaisjärjen sijaan. Kaupungistuminen on globaali trendi, ja valtaosa suomalaisista asuu jo nyt suurimmissa kaupungeissa, niiden kehyskunnissa tai maakuntien kasvukeskuksissa. Ihmisten arki on kerrostaloissa, asfaltoiduilla kaduilla, avokonttoreissa, kauppakeskuksissa, kahviloissa ja leikkipuistoissa. Silti meillä vedotaan edelleen maalaisjärjen käyttöön, kun tarkoitetaan käytännöllistä, arjen kokemukset huomioivaa ajattelua, kannanotossa tuodaan esiin.

Kaupunkien elinvoimaisuus, kasvu ja kehittyminen on koko Suomen etu. Niissä syntyvät uraauurtavat innovaatiot, kasvua tukevat investoinnit, elämää helpottavat palvelut ja uudet suomalaiset. Kaupunkien ansiosta Suomi ei ole enää kaukainen pussinperä, jossa appelsiini, colajuoma ja discotanssi herättivät eksoottisuudellaan ihmetystä. Edelleen vallalla oleva maalaisjärjen korostaminen on vakava uhka koko maan tulevaisuudelle. Pahimmillaan maalaisjärjen käyttö vie meidät takaisin maitolaituriyhteiskuntaan, johtajat varoittavat. Jos haluamme olla jatkossakin maailman onnellisin kansa, on korkea aika ottaa oikea järki käteen.

Kannanotossa kuitenkin korostetaan, ettei ulostulossa ole kyse vastakkainasettelusta ja että maalaisjärjellä on edelleen sijansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Maalaisjärkeä ja ylipäänsä kaikkea mahdollista järkeä on tärkeää käyttää maakuntauudistuksen kaatamiseksi.     

Välittäjä

Tervetuloa! Käykää peremmälle! Vielä mahtuu! Te taisitte soitella aamulla, kiva että pääsitte. Tässä on kengänsuojia. Kierrelkää rauhassa, katselkaa, aistikaa. Esitteitä on olohuoneen pöydällä. Isännöitsi­jäntodistuksia on vain yksi katselukappale, kiitos älkää ottako. Kyllä, laitan sähköpostitse, lait­takaa yhteystiedot tähän vihkoon. Miltä vaikuttaa? Voisiko tämä olla teidän koti? Eikö olekin ihana pikku erkkeri? Tämä on aivan ihana talo. Kovin tuttu minulle, rakaskin, olen myynyt tästä monta asuntoa. Näitä on niin harvassa. Ai asutte nyt samantyyppisessä, sitten tähän olisi helppo asettua.

Kyllä, putkiremontin suunnittelu on käynnissä. Ei ole tehty päätöksiä onko perinteinen vai sukitus. Ei se välttämättä ole 1000 euroa neliöltä, jossakin on päästy alle 500 euron. Kyllä, on kaupungin vuokratontti, mutta ne korotukset on jaksotettu kivasti 10 vuodelle. Ei tule sitten ikävästi kerralla. Totta, vastike lopulta kaksinkertaistuu, mutta siihen menee vielä vuosia. Julkisivut on tehty, hetki­nen, mitenkäs se olikaan, vuonna 1971. Yhtiökokouksessa on keskusteltu, mutta tuskin halutaan ainakaan viiteen vuoteen, putket nyt ensin kuntoon. Niin, mutta ulkoseinien maalin rapistuminen ei ole vaarallista, alla on tiivis ja vahva betoni. Ja sellainen rappioestetiikka, sehän on muotia Budapes­tissa ja Berliinissä. Totta, huonokuntoisimmat on sielläkin toki purettu.

Kannattaa kysyä, onko keittiön seinä kantava, voisiko kaataa. Niin, olohuoneeseen sitä ei saa yhdistet­tyä, mutta jos vaihtaisitte makuuhuoneen olohuoneeksi, siihen yhteyteen kivasti avokeittiö. Eikö toimisi? Kylpyhuoneko pieni? Tehokkaasti käytetyt neliöt, nykyinen asukas on ollut tyytyväi­nen yhteiseen pesutupaan, onhan autojakin jo yhteiskäyttöisinä. Pesukoneen voi laittaa myös keitti­öön. Niin, sitten ei kyllä mahdu astianpesukonetta, mutta tiskaushan on vastapainoa työasioille. Ajanhuk­kaa, voi sen niinkin ajatella. Ikkunoita voi tiivistää, muistaa jättää vain ilmaraon. Totta, tällä hetkellä rakoja on riittävästi. Huonekorkeus mahdollistaa kivasti pikku parven, siitä vanhem­pien makuuhuone, kyllä tähän sitten pienten jalkojen tepsutus hyvin mahtuu. Hankala kulkea? Pal­jon oli tehty asuntomessutaloihinkin. Ette käyneet? No ehkä ensi kesänä.

Nyt rohkeasti tarjousta sisään! Hei, oli kiva tavata. Eikö ollut teidän? Näkemiin, kuullaan!  Harkit­kaa, mutta älkää liian pitkään, nämä menee! Minulla on tässä lähellä toinenkin kohde. Niin, se on pääkadun varrella. On katutasossa, mutta bussipysäkki kivasti heti ulko-oven vieressä. Hei, jatkatte siis etsintää? Tämä voisi olla teillä pari vuotta, sitten isompaan. Niin, onhan siitä vaivaa. Ja toki kustannuksia, elämä on. Hei hei, palataan. Kyllä, linjasaneeraus tulee, mutta se on vain kolme kuu­kautta, lyhyt aika ihmisen elämässä. Teille pitkä? Pohja ei toimi? Mutta hyvä sijainti. Totta, makuasi­oita.

Entä jos rakentaisitte oman talon, saisitte mieleisenne pohjaratkaisun, avokeittiön ja ison kylpyhuo­neen. Tai ostaisitte uudiskohteen, ei remonttihuolia. Liian kallista? Jääkää sitten nykyiseen. Tila ei riitä? Minä välitän, mutta ratkaiskaa itse ongelmanne! Rahalla saa, vähällä vähemmän. Röyhkeä? Ylimielinen? Soitatte pomolleni? Siitä vaan, se olen minä. Voi soittaa mihin aikaan vaan, aina tavoit­taa.

Valinnanvapaus 5,5 %

Ei limuviinoja ruokakauppoihin. Ei keskiolutta vahvempia lähikauppaan. Ajankohtaiseen poliitti­seen solmuun on löytynyt uusi ratkaisu, jonka kaikkien hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat valmiita hyväksymään.

Uuden esityksen mukaan kansalaiset saavat jatkossakin ostaa enintään 4,7 % vahvuisia alkoholi­juomia mistä tahansa kaupasta, kioskista tai huoltoasemalta. Yli 5,5 % vahvuiset juomat voi jatkossa­kin ostaa mistä tahansa Alkon liikkeestä. Kiistanalaiseen 0,7 % välykseen toteutetaan valinnanva­paus. Mallissa kansalaisen valitsee yksityisen vähittäiskaupan, josta hän voi ostaa yli 4,7 %, mutta enintään 5,5 % alkoholia sisältäviä juomia. Asiakas voi valita palveluntuottajakseen vaihtoehtoi­sesti myös valtiollisen Alkon myymälän. Valinta tehdään sitovasti vuodeksi kerrallaan, ja kansalainen saa välykseen kuuluvia juomia vain kyseisestä liikkeestä. Muut ruoka- ja juomaostok­set kansalainen voi jatkossakin tehdä vapaasti mistä tahansa kaupasta tai Alkon myymä­lästä. Kansalaisille rakennetaan verkkopalvelu, jossa he voivat tehdä ruokakaupan tai Alkon valinnan. Kansalainen saa tunnisteen, jolla kauppa todentaa omasta rekisteristään asiakkaan valinneen juuri kyseisen kaupan. Jos kauppa myy 4,8, – 5,5 % vahvuisia juomia ilman tunnistamista, voidaan siltä evätä kaikkien alkoholia sisältävien juomien myyntilupa määräajaksi.

Kaupan alalla uuteen esitykseen ollaan pääosin tyytyväisiä, sillä aiemman sallivamman lakiesityk­sen läpimeno näytti hyvin epävarmalta. Kauppiaat ovat tosin esittäneet huolena, että on paljon alueelli­sia eroja sen suhteen, kuinka paljon ihmiset ylipäänsä ostavat alkoholijuomia. Esityksessä tähän vastataan kapitaatiokorvauksella. Kunkin kaupan lähialueen väestön sosio-ekonomisen ase­man, kulutuskäyttäytymisen ja juomatottumusten pohjalta tehtävän ennusteen perusteella kaupoille lasketaan kapitaatiokorvaus. Käytännössä malli toimii niin, että oletettavasti vähemmän 4,8 – 5,5 % vahvuisia juomia ostavan väestöpohjan alueen vähittäiskaupoille maksetaan korvausta valtakunnal­lista keskiarvoa pienemmistä ostoksista. Tällä kompensoidaan valinnanvapauden kilpai­lulle mahdollisesti aiheuttamia vääristymiä ja estetään niin sanottua kerman kuorintaa.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat periaatteessa uudistuksen kannalla. Mallissa pystytään rajaamaan varsin tehokkaasti alkoholin kulutuksen kokonaiskasvua, todetaan järjestöjen antamissa lausun­noissa. Malli kyllä lisäisi todennäköisesti kulutusta jonkin verran, mutta saatavuutta rajoitettaisiin jatkossa­kin merkittävästi. Kapitaatiokorvaus ehkäisisi epätervettä kilpailua asiakkaista. Tämä on niiden mielestä tässä tilanteessa hyväksyttävä kompromissi.

Valinnanvapauden hallinnollinen ja toimeenpaneva vastuu on tulevilla maakunnilla.  Uusien tietojärjestelmien rakennuskustannuksia ja valinnanvapauden toimeenpanotehtäviin tarvitta­vien uusien virkamiesten määrää arvioidaan parhaillaan. Pitkällä aikavälillä ratkaisun arvioi­daan kuitenkin tuovan merkittä­viä lisäsäästöjä täydelliseen vapauteen verrattuna.

Twiitit

02.31 AM

Televisiosta tulee dokumentti Suomesta, kaukainen maa täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Olen käynyt, paljon metsää, paljon VAALEITA naisia. Pieni urhea kansa, sisu, sauna, Nurmi, talvisota, olette HIENOJA ihmisiä!!

02.46 AM

Minä tiedän, suomalaiset maksoivat velkansa ainoana maana sodan jälkeen! Rakensivat tehtaita, paiskivat töitä ja maksoivat jokaisen, JOKAISEN ruplan ja dollarin takaisin. Uskomatonta porukkaa!! Vaikka niin paljon SOSIALISTEJA!!

02.49 AM

Nykyiset NATO –kumppanimme, niin sanotut ystävät, voisivat oppia Suomelta, velat pitää MAKSAA! Saksa ei maksa velkojaan, vaikka autobaanat ovat täynnä VALTAVIA Mersuja ja Audeja!

03.02 AM

Suomalaiset osaavat seurustella venäläisten kanssa, vetivät aikoinaan Tehtaankadulla vodkaa kuin sienet ja lauloivat KAULAKKAIN! Eikä KUKAAN tutkinut näitä juttuja, normaalia YSTÄVYYTTÄ. Meillä demokraatit vainoavat vähemmästä, SAIRASTA!!

03.10 AM

Suomalaiset naiset ovat kauniita, mutta eivät niin kauniita kuin ruotsalaiset. Siellä on maailman KAUNEIMMAT naiset, ihan totta, ruotsalaiset miehet, olette ONNENPOIKIA! MINULLE MYÖS!

03.18 AM

Ruotsista tulee Suomeen bandiitteja, rikollisia ja huumeita. Ei tule kauniita naisia, ne jäävät Ruotsiin. Hyvin PAHOJA ihmisiä tulee Ruotsista. Ja sitä tummaa huumetta, jota pidetään suussa ja sylkäistään. Tiedän, miltä teistä suomalaiset tuntuu!

03.27 AM

Katsoin karttaa, suomalaiset olette onnekkaita piruja! Teillä on pitkä matka merta välissä Ruotsiin, pahat tyypit eivät ui sitä matkaa. Huumeet kastuvat. Miksi meillä ei ole samaa Meksikon kanssa. EPÄREILUA!!!

03.40 AM

Satavuotiaalle pitää antaa LAHJA! Mistä suomalaiset tykkää? Minä tiedän, norjalaiset lupasivat vuoren, mutta peruivat puheensa. Ei niin saa tehdä, TÖRKEÄÄ! Norjalaiset, jotka KYLPEVÄT ÖLJYRAHOISSA!

03.53 AM

Laitetaan se maaraja Ruotsiin kiinni, bandiitit eivät enää tule Suomeen. Minä annan suomalaisille lahjaksi MUURIN! Ja laitan Ruotsin MAKSAMAAN sen!!

Tervehtyminen

Hyvät kansalaiset,

puhuin teille tässä samassa Kesärannan huoneessa noin kaksi vuotta sitten. Julkinen talou­s kamp­paili tuolloin pitkälle edenneen vakavan sairauden kourissa, joka heikensi näön, surkastutti lihakset ja vei toimintakyvyn. Hyvinvointia pitkään jakanut valtion toimelias käsi oli lähes halvaantunut, ja se kaiveli viimeisiä lääkkeitä heikolla langansäikeellä paikatuista kansan­talouden taskuista. Eurooppalai­set sisaremme ja vel­jemme olivat huolissaan silmissä kurjistuvan pohjoisen ystävänsä kohtalosta. Kuten niin monta kertaa aiemminkin historiassamme, onnistuimme tekemään viime het­killä oi­kean diagnoosin sinivalkoisen Suomi -neidon val­mistautuessa viimeiseen hengenvetoonsa.

Saimme aikaan kilpailukykysopimuksen, joka toimi alkuun tehohoitona, sitten kirurgin terävinä viiltoina, tämän jälkeen kuntoutuksena, ja nyt pärjäämme jo satunnaisilla kontrollikäynneillä. Vien­timme rullaa kuin polvileikkauksessa käyneen kypsän keski-ikäisen sauvakävelylenkki. Olen saa­nut työpaikoilta lukuisia viestejä, joiden mukaan sopimuksessa sovitut työajan pidennykset on otet­tu vastaan reippain mielin ja tervein punaisin poskin. Me kaikki saamme osallis­tua nyt enemmän yhteisen hyvän ennakoivaan vaalimiseen. Varma tervehtymi­sen merkki on myös julkisen sektorin työntekijöiden kiitollisuus lomarahojen leikkauksista. Sen sijaan että kuluttai­simme vimmaisesti, ovat kansalaiset ympäri maata kertoneet, kuinka pienempi käteen jäävä tulo on havahduttanut nä­kemään elämän olennaisimmat asiat. Emme voineet aavistaa kilpailukykysopimusta laatiessamme, kuinka monta vaivaa se lopulta parantaa. Tästä hoitomuodosta ollaan nyt kiinnostuneita muuallakin, ja ainakin ranskalaiset ovat jo ottaneet meiltä oppia.

Mietteitä

Häntäsi heiluu aina, kun innostut nuuhkimaan. Mutta eikö meinaa tulla? Ei se mitään, kävellään rantaan päin. Ei se tule meilläkään. Nimittäin kannatus. Viimeisin lukema Hesarin 1,3. Mikä tässä mättää? Nokkelat jo virnuilevat, että kannatus voi olla virhemarginaalin takia -1,2. Miten ihmeessä Jussin porukalla nousee? Näitäkö ne meidän kannattajat tosiaan oli? Laurako niitä puhuttelee? Oliko virhe pitää ovet auki ja katto korkealla? Eikö se ollut sitä moniarvoisuutta, jota kaikki toitottivat kuorossa? Kuinka muuten tehdään ministereitä, kun ei ole vanha puolue? Oliko silti virhe? Onko kansan muisti lyhyt? Mistä minut muistetaan? Vuosista 1997 – 2016? Kolmen suuren murtamisesta? Vai kesäkuusta 2017? Jälkimmäisestä. Jytkyt unohdetaan, loput muistetaan. Onkohan Uralin Komeetan etujalka jo kunnossa? Hajoaako taas laukalle? Mitä jos vain lähtisin? Hajoaisiko hallitus, ei kai se siihen. Ehdinkö huomenna Vermoon? Mihin aikaan Oslon kone laskeutuu? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin?

Peruspomosta uuvatiksi – hattivatit ovat muumeissakin statisteja, kirjoitti joku nokkelista. Minulta ei enää irtoa. Irtoaako sutkauksia enää koskaan? Väyrynen keksi kaikkien aikojen parhaan. Voiko vitutukseen kuolla? Sitä en voi käyttää. Vai pitäisikö sittenkin? Käännytäänkö kotiin päin? Joko se tulisi?

Päiväkodin kahvitauko

         Onko pannussa vielä kahvia?

         On tässä pohjat, laitan uutta tulemaan.

         Tulee tarpeeseen. Sen jälkeen kun Jussi valittiin Peipposten ryhmän yhdyslapseksi, on kaikki ollut yhtä kaaosta.  

         Niinpä. Vaikka hän on ollut tosi suosittu, etenkään muissa ryhmissä moni ei ole voinut sietää häntä lainkaan. Ja onhan pojalla sanotaanko aika jyrkkiä mielipiteitä.

         Mutta ryhmäläiset saivat itse äänestää.

         Se meni ihan sääntöjen mukaan, ääni per muksu. Timo ja sen kaverit tosin valittavat, että Jussin kavereilla oli ollut joku WhatsApp –ryhmä, johon läheskään kaikkia ei ollut kutsuttu mukaan.

         Saahan niitä olla. Timo ja Jussi touhusivat tähän saakka hyvin yhdessä. Timohan otti aina Jussin mukaan kaikkiin sen juttuihin.   

         Timolle on ollut aina tärkeää, että ympärillä on paljon porukkaa.

         Hän petasi pestiään kaverilleen Sampolle. No, lopulta yhdysryhmäänkin valittiin vain Jussin parhaita kavereita.

         Muistan, kun Timo jäi yksin jumppasalin eteen. Kävi vähän sääliksi.   

         Kunpa tämä olisi jäänytkin siihen. Viikonlopun jälkeen Talitinttien Juha ja Varpusten Petteri ilmoittivat, etteivät ota enää Peipposia mukaan mihinkään leikkeihin. Eivät enää tykänneetkään.    

         Ja sitten rymisi.

         En tule unohtamaan koskaan sitä hetkeä, kun Simon ja yli puolet Peipposista tuli luokseni. Me ollaan jatkossa Sinirintoja. Siinä meni aamupuuro väärään kurkkuun.

         Joo, ja Juhahan oli ehtinyt mennä jo johtajan oven taakse odottamaan. Olisi kertonut, että hakevat nyt pihapeleihin kavereita Kottaraisista ja Punatulkuista.  

         Nyt saa olla koko ajan tarkkana, etteivät Peipposet ja Sinirinnat ole toistensa kimpussa. Tästähän tuli myös melkoiset tilajärjestelyt, kun ei ne voi olla enää samassa huoneessa.  

         Timolle tämä on ollut kova paikka, oli niin pitkään yhdyksenä. Poika loi koko systeemiä, lahjoja on.

         Jännä, ettei hän itse halunnut jatkaa, mutta sitten olikin ihan mahdotonta luopua vastuista.     

         Joko kuulit, että Kike siirtyy takaisin Peipposiin.  

         Onneksi kohta alkaa kesäloma.

         En uskalla edes ajatella tulevaa syksyä.

         Kaadanko lisää?  

Palvelukseen halutaan

Olemme puolue, jolla on loistava menneisyys, mutta epävarma tulevaisuus. Olimme suomalaisen hyvinvointivaltion keskeinen rakentaja, käsissämme oli pitkään ulkopolitiikan värisuora ja ehdokkaamme hoiti tasavallan presidentin virkaa yhtäjaksoisesti 30 vuoden ajan. Nyt olemme oppositiossa, kevään kuntavaalit olivat orastavista lupauksista huolimatta suuri pettymys ja viisikymppiset kuuluvat jäsenistömme nuorisosiipeen. Käymme keskuudessamme rakentavaa sisäistä dialogia, jota tulkitaan ulkopuolelta turhan herkästi sisäiseksi valtataisteluksi.

Haemme nyt energiseen joukkoomme tuloksentekijäksi

PRESIDENTTIEHDOKASTA

Tarjoamme sinulle

         mahdollisuuden tavata ihmisiä kaduilla, toreilla ja ostoskeskuksissa

         kotimaamme maisemia halki Suomen kulkevilla bussimatkoilla

         sopan annostelua suoraan aidosta soppatykistä

         ilmaista kahvia ja pullaa  

         julkisuutta televisiossa, radiossa, lehdissä ja sosiaalisessa mediassa

         kuvallasi varustettuja rintanappeja, julisteita, kahvimukeja, ilmapalloja ja pipoja

         ainutkertaisen tilaisuuden haastaa ylivoimainen ennakkosuosikki

         organisaatiomme ja sen yhteistyökumppaneiden täyden tuen

 Odotamme sinulta

          puolueemme jäsenkirjaa tai valmiutta ottaa sellainen

         kiinnostusta yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin asioihin

         riittävää intohimoa haettua tehtävää kohtaan

Luemme eduksi

         että olet nainen

Tehtävä on määräaikainen, ja se päättyy 28.1.2018. Voit itse toiminnallasi vaikuttaa siihen, saatko kahden viikon jatkon 11.2.2018 saakka. Kiinnostuitko? Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV puolueen toimistolle mahdollisimman nopeasti. Täytämme tehtävän heti sopivan ehdokkaan löydyttyä.    

Kirje komissiolle

Hyvä Euroopan komissio,

tuomme esiin syvän huolemme Ruotsin tulevista 6,5 prosentin palkankorotuksista seuraavien kolmen vuoden aikana. Tuleva ansiotason nousu lisää ruotsalaisten jo ennestään vahvaa kulutushakuista elämäntapaa. Edessä olevilla korotuksilla voi olla hyvin vakavia seurauksia.  

Ruotsi on jo tällä hetkellä korkean elintason ja erittäin hyvien palkkojen maa. Ruotsalaiset asuvat kauniiksi sisustetuissa kodeissa, ja pihat ovat hyvin hoidettuja. Heillä on idyllinen saaristo. He ajavat uusilla, isoilla Volvoilla. Heidän säveltämäänsä ja esittämäänsä populäärimusiikkia kuunnellaan ympäri maailmaa. Heillä on globaalisti menestyviä huonekalu- ja vaatemyymäläketjuja. He pukeutuvat tyylikkäästi. He pärjäävät jalkapallossa. He onnistuivat tekemään lähes toimivan sote -ratkaisun.

Tukholmasta on nykyisin lähes mahdotonta ostaa omaa asuntoa. Niiden, joilla on varaa tehdä tämä, ei tarvitse maksaa asuntolainaansa takaisin. Holtiton lainanotto tulee lisääntymään tulojen kasvaessa. Etenkin Tukholman seudulla pullistuva asuntokupla uhkaa paisua, jopa poksahtaa. Suosituimmat ja vähän eksoottisemmatkin turistikohteet ovat jo nykyisin täynnä sinikeltaista väriä, mutta kohta tilaa ei riitä enää kenellekään muille. Eurooppalaisessa vertailussa hyvin vahva kulutuksen ihannointi tulee vain kiihtymään.       

Kannamme huolta myös siitä, että tällaisilla palkankorotuksilla on ikävä taipumus levitä nopeasti naapurimaihin. Olemme saaneet suurella työllä ja vaivalla aikaan kilpailukykysopimuksen, joka alentaa työn yksikkökustannuksia, tasapainottaa julkista taloutta ja parantaa asemaamme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Annamme muiden Euroopan maiden ottaa kiinni meidän palkkatasomme, annamme muiden mennä jopa ohi. Tämä kaikki vaarantuu, jos täällä innostutaan ruotsalaisten esimerkistä. Ruotsia on matkittu meillä ennenkin.       

Voimme tarvittaessa auttaa rakkaita länsinaapureitamme pysymään kohtuudessa. Meillä on tähän vahvaa osaamista. Ruotsin asia on meidänkin asiamme.               

Ystävällisesti,

 Suomen hallitus

Diili

         Donald puhelimessa.

         Täällä Vladimir.

         Virtuaalinen poskisuudelma, ystäväni. 

         Samanlainen sinulle, ystäväni. Joko rakennutat muuria?

         Se olisi hyvä urakka, mutta meksikolaiset eivät halua maksajiksi.

         Mennään asiaan. Kuten tiedät, meillä on tulossa vaalit vuonna 2018. Vedit upean kampanjan, ja haluan oppia sinulta omaani.  

         Miksi sinä tuhlaisit kallista aikaasi ja rupliasi kampanjaan? Sinuthan valitaan joka tapauksessa.

         Entisenä tiedustelumiehenä haluan pelata kaiken varman päälle.

         Mutta eihän teillä edes ole muita ehdokkaita. Ainakaan oikeita. Minulla oli vastassa pirun kova ämmä.   

         Olen kokenut paljon, ja saanut lähes kaiken. Mutta minulta puuttuu vielä kunnon show. Ja vastaehdokas on jo työn alla.    

         Kun kävelet pitkin punaista mattoa pitämään puhetta kansakunnalle alamaisten seistessä ja kumartaessa, on se kunnon show. Kun kaadat tiikerin rintakehä paljaana, on se kunnon show. Olet synnynnäinen showmies.   

         Kaikkeen turtuu. Haluan jotakin uutta. Nämä saattavat olla viimeiset, tai ainakin toiseksi viimeiset vaalini.    

         Olet valistanut kansaasi jo vuosia, ketkä kaikki uhkaavat upeaa maatanne. Ei minulla ole sinulle enää annettavaa.

         Ymmärrän, sinulla on huolia. Teillähän on mellakoita pitkin Nykkiä ja muita kaupunkeja?

         Tämä on kuriton maa. Sinä näytit rettelöitsijöille kaapin paikan, ja katusi ovat rauhallisia. Minulla on paljon opittavaa sinulta.  

         Tämän osaan, myönnän.

         Sinä olet hoitanut kaiken kuntoon, nauti elämästäsi. Tuo kampanjointi, se on raskasta ja kallista hommaa. Pelkkiin lippiksiin upposi tolkuttomasti taaloja.       

         Näin kai se sitten on. Sinä haluat laittaa tuonnin kuriin. Meillä pakotteet ja vastapakotteet ovat johtaneet siihen, että suomalaista juustoa ja jogurttia ei ole kaupan hyllyillä. Kaikkeen tyytymätön kansa haukkuu omia tuotteitamme mauttomiksi.      

         Olet toiminut oikein. Oma viili ensin. Mutta hei, suomalaisethan voisivat olla hyvä kohde? Hivuttautuvat kansalaistesi sieluihin ja sympatioihin kierosti maitotuotteiden kautta.   

         Minähän sanoin, että sinä osaat nämä kuviot. Tätä täytyy kehitellä eteenpäin. Kutsun sinut datsalleni. Saat myös maistaa Oltermannia.  

         Tehdään diili. Samalla sinä neuvot, kuinka saan kongressin haltuuni.   

         Tehdään kongressista taas pieni.         

  

 

Saman katon alla

Redi, Kamppi, Tripla, Itis, Forum.  Nämä ovat vielä nykyisin helsinkiläisiä jo toimivia tai rakenteilla olevia kauppakeskuksia, mutta jatkossa ne voivat olla myös kaupunginosia. Helsingistä nimittäin suunnitellaan maailman ensimmäistä kauppakeskuskaupunkia. Östersundomista Lauttasaareen, Kaivopuistosta Puistolaan. Yhtä ja suurta samaa kauppakeskusta, jossa on myös päiväkodit, kadut, jalkapallokentät, sairaalat, kappelit ja paloasemat. Mistä ideassa oikein on kysymys?

Talouskasvu laahaa, kaupunki velkaantuu, kivijalkakaupat kituvat, kaduillakin on kohta taas pimeää ja märkää. Helsingin kaupunkisuunnittelun asiantuntijat, johtavat kuntapoliitikot, elinkeinoelämän edustajat ja elämystehdastoimisto Hips-Terin väki vetäytyivät hiljattain työpajaan, jossa aivomyrskyn, oppimiskahvilan, retriitin ja tuplatiimin tukemana työstettiin Helsingin kehittämisen tulevaisuuden suuntaviivoja. Tavoitteeksi asetettiin löytää uusia ideoita kokeilevalle urbaanille Helsingille, jonka kantavina arvoina ovat vastuullinen talouskasvu, osallistava yhteisöllisyys ja rikastuttava elämyksellisyys. Jossakin vapaan assosioinnin ja fläppitauluäänestyksen välimaastossa hahmottui vallankumouksellinen ajatus: miksi rakentaa kauppakeskuksia kaupunkiin, koska kaupungista voidaan tehdä kauppakeskus.            

Konsepti on paitsi hillitön ja hauska, loisi se myös edellytykset ennennäkemättömälle kasvulle, kertoo Hips-Terin luova johtaja Anders Stadström. Tässä ravistellaan aivan uudella tavalla julkisen ja yksityisen totuttuja, kaavamaisia raja-aitoja. Konkreettisesti muutos näkyisi siten, että koko Helsinki katettaisiin uusimman nanoteknologian avulla tehtävällä ohuella, läpinäkyvällä kalvolla. Tämän jättikuplan alla sykkisi maailman ensimmäinen kokonaan katettu kaupunki, Stadström visioi.

Paitsi, että kalvo pitäisi kadut kuivina ja sulina, ennen kaikkea se mahdollistaisi täysin uuden ajattelumallin, jossa perinteinen hallinnollinen yksikkö, kunta, korvattaisiin kauppakeskuksella. Stadström kehottaa haastamaan nykyistä tietoisuuttamme kauppakeskuksesta, jossa saman katon alla on erilaisia palveluja räätälistä hypermarkettiin. Uudessa Helsingissä elettäisiin ja hengitettäisiin koko ajan kauppakeskuksessa – kotona, koulussa, työssä, pubissa, sairaalan päivystyksessä, puiston penkillä. Tuntemamme kaupunkilaisuus vaihtuisi karnevalistiseen kauppakeskusidentiteettiin, jossa työ, arki, vapaa, pyhä, juhla ja kuluttaminen kietoutuisivat toisiinsa 365/24/7 ennennäkemättömällä tavalla. Yhtään uutta hallintohimmeliä ei tarvittaisi, eikä mitään tarvitsisi organisatorisesti muuttaa. Kysymys on mielentilasta, Stadström painottaa.         

Espoossa ison veljen suunnitelmille lähinnä hymyillään. Olemme rakentaneet kaupunkimme alusta alkaen tälle periaatteelle, kaupungin johdon virallisessa tiedotteessa todetaan. Kauppakeskus, moottoritie ja pelto muodostavat meillä pyhän harmonisen kolminaisuuden, jossa ihmisen on hyvä elää, olla ja yrittää. Ilman kelmuakin.

Satiaispuolue

         Kutisee niin maan perusteellisesti!

         Älä hemmetti, minulla ihan sama homma. Ai jai jai, pakko laittaa kättä housuun!

         Hei kaverit, minulla on myös nivuset tulessa. Salvakaan ei auta.  

         Ei kai tämä vaan ole sitä…

         Kyllä pojat, sitä tämä on.

         Älä vain sano, että meistä on tullut…

         Satiaispuolue, kyllä.

         Miten tässä näin pääsi käymään?

         Turvapaikanhakijat, indeksikorotusten jäädytykset, kivempaa keskiluokkaa suosivat veroratkaisut, valinnanvapaus.

         Mutta Guggenheimia ei tule, uuden auton saa entistä halvemmalla, eikä tänne enää niin vaan marssita sisään. Eikä etenkään jäädä viipyilemään.    

         Britanniassa ja Itä-Euroopassa meillä on paljon sielun veljiä ja -siskoja. Eikä niillä kutise, päinvastoin pöhisee. Miksi meillä?       

         Päivystävä dosentti diagnosoi seiskan uutisissa, että taudin eteneminen on ollut nähtävissä jo pitkään.

         Millä se perusteli?

         Nopeasti kasvavat kansanliikkeet ovat riskiryhmää. Liian paljon, liian nopeasti. Kasvu on perustunut lupauksiin, joita ei oikeasti voida lunastaa. Ja se on perustunut pettymykseen vanhoihin jättiläisiin, joihin meidätkin nyt täysin virheellisesti rinnastetaan.    

         Takiaiset ovat olleet koko ajan kimpussamme. Ja ne kasvavat vauhdilla.    

         Pojat, siitä harmista olen varoittanut aina.        

         Kai tähän kutinaan nyt jokin hoitokeino löytyy?

         Jos lähdemme ulos, meidät lytätään vastuunpakoilusta. Satiaiset lisääntyvät. Jos jäämme sisään, joudumme rokottamaan lapsiperheitä, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Satiaiset lisääntyvät.      

         Edessämme on siis vain huonoja vaihtoehtoja.

         Pomo, sinulta on aina löytynyt tiukalla hetkellä joku uusi keino. Hoidetaan nyt tämä kutina pois.

         Karjala takaisin.

         Mitä?

         Esitämme Venäjän johdolle neuvottelujen aloittamista Karjalan palauttamiseksi.

         Siis paluu suurempaan Suomeen.       

         Viipuri palautettaisiin entiseen loistoonsa niin rajulla elvytyksellä, että olisimme taas ainoa uskottava työväenpuolue.    

         Entä jos tämä ei auta?

–     Sanon, että missä satiainen, siellä ongelma. Ja sillä kertaa myös tarkoitan sitä.

Delfi ja Fifi

–         Miten Kreikassa pyyhkii?

–         Kaikki OK. Matka meni kivasti, yllättävän nopea lento. Mikä sulla meininki?

–         Hyvä pöhinä, leppoisa viikonloppu kantakaupungissa. Äsken hierojalla, eilen laitettiin kynnet. Rentouttavaa, kun saa olla vaan.

–         Meillä on ollut sopeutumisvalmennusta. Lääkäri, personal trainer ja pari hoitajaa vetää. Tulivat samalla koneella.

–         Cool. Mitkä kelit?

–         Sani sainaa, vajaata kolmeakymppiä varjossa. Tampereella oli harvemmin edes tänne päinkään.

–         Toista myös kuin Yrjönkadulla, mennään varmaan huomenna uimaan. Siellä on uudet vuorot, naisten ja miesten lisäksi. Olette muuten saaneet ihan sairaan paljon peukkuja Facessa! Ja päättäjäisten bändilista meni uusiksi.

–         Lämmittää, mutta täällä on kaikkea, mitä delfiini tarvitsee. Paitsi vapautta, se meni jo vuosia sitten.

–         Kamu, ymmärrän. Oltiin kesällä Berliinissä, lajitoverit kulkivat vapaana. Norminpurulle on vielä tarvetta.

–         En viitsi liikaa ruikuttaa. Tuossa lähellä on turkoosit avovedet, jossa seilaavien vapaus on suhteellista. Meillä neljä ateriaa päivässä, ja altaassa riittää mittaa.

–         Niinpä. Testattiin muuten viime viikolla uusi lemmikkiystävällinen libanonilainen. Sai koota itse annoksia, vähän sellaista meze -tyyppistä settiä.

–         Toi konsepti varmaan toimii!

–         Oli bueno. Kotimatkalla emäntä sai hepulin. Mulle tuli iso hätä, mutta sillä oli pussit loppu.

–         Miten selvisit?

–         Mentiin yhteen kongiin. Eipä ollut mun moka.

–         Mitäs illalla?

–         Tsekataan uusi olutpaikka, sen IPA dog craftia on kehuttu.

–         Ei paha. Me tutustutaan illalla paikallisiin kollegoihin. Jatkossa tarkoitus integroitua porukkaan, kotoutumissuunnitelmat on laadittu.

–         Mun naapurin kaveri on Malagan kaduilta. Alkuun vierastin, mutta osoittautui hyväksi tyypiksi.

–         Laitellaan taas Whatsappia, pidä häntä pystyssä!

–         Pyrstö korkealla!

Takiaiskoulu

– No niin, hiljennytäänpä pikku takiaiset, tunti alkaa.

– Timo, onko meillä tänään ryhmätöitä?

– Kyllä, Paavo. Olet Villen pari, ja Carl ja Päivi olette toinen pari. Mutta ei mennä vielä harjoituksiin. Käydään ensin läpi ajatuksianne viime kerrasta, takiaisen kasvutarinasta jättiläiseksi.

– Se kertomus Veikon kantamisesta ulos istuntosalista kultatuolissa oli kyllä vaikuttava. Mieleeni tulivat kuvat Pelestä voitetun MM-loppuottelun jälkeen.

– Oppi-isäni suurin opetus minulle oli, että jos haluat kasvaa, älä jää nojailemaan seinään. Pystyssä ja äänessä, silloin jää naama muistiin. Sama peli millä pärjätään tanssilavalla.

– Minulle jäi mieleen myös se Einon mopoilu pitkin Pohjois-Karjalan sorateitä. Tosin polkupyörä olisi ollut ympäristön kannalta parempi valinta.

– Vaikka armoton jalkatyö on näissä hommissa kaiken perusta, ovat motorisoidut joukot nopean etenemisen kannalta välillä välttämättömiä. Nuorempana miehenä minäkin kokeilin samaa, mutta aika oli jo toinen. Olikohan se Ajankohtainen kakkonen, joka kuitenkin poimi ajeluani jutun kuvitukseen. Ei nekään bensat ihan hukkaan mennyt.

– Minuun teki vaikutuksen, kun kerroit ensimmäisistä, yksinäisistä vuosistasi puheenjohtajana. Ympärilläsi ei ollut montaa uskovaa. Kohta ei ole enää minullakaan.

– Ei se ympärillä olevien määrä lopulta mitään ratkaise. Seuranani olivat kuitenkin ne muutamat uskollisimmat. Usko, toivo ja tahto, loppu on raakaa perustyötä. Näin se menee raveissa ja politiikassa.

– Kerroit, että ensimmäinen jytky oli todella kovan työn takana, mutta sen uusiminen se vasta vaikeaa olikin. Meillä jumittaa tuohon neljään prosenttiin, ensimmäisetkin jytkyt kaukana.

– Tästä siirrymmekin työstämään pareittain matkaa kohti jytkytystä. Tehtävä yksi: keksi oma tapasi ilmaista asiat värikkäästi. Unohda puisevat liturgiat, niitä kukaan jaksa kuunnella. Sutkauttele. Tehtävä kaksi: ideoi, kuinka pysytte otsikoissa. Huonoa julkisuutta ei ole. Tehtävä kolme: laadi puolueesi työmiehen rekrytointi-ilmoitus. Tehtävä neljä: erottaudu massasta olemalla samalla tavallinen. Huomaathan, että Millwallin kaulaliina on jo varattu. Tehtävä viisi: mieti kohde, jota vastustat aina ja intohimoisesti. Tehtävä kuusi: mieti seuraavaa ehdokasasetteluanne. Pidä katto korkealla, ja ovet leveinä. Ja lopuksi tehtävä seitsemän: keksi, millä yhdellä sanalla nimeät saavutuksen voittopuheessasi. Kysyttävää?

– Eikä sinua huolestuta, että me opimme ja onnistumme?

– Uskon kohdallanne maltilliseen kasvuun, en ihmeisiin. Samalla meistä tulee tämän maan ainoa suuri työväenpuolue. Nyt töihin.

Deittipalsta

Neliapila

Talikon varressa viihtyvä, mutta myös urbaanien yökerhojen sykkeen tunteva keskitien kulkija etsii luotettavaa seuraa vähintään neljäksi vuodeksi. Elämä on kolhinut, oli kehittyvää maakuntaa ja ihmissuhdesotkuja. Nyt katson eteenpäin vahvempana kuin koskaan. Akkujani lataan elinvoimaisella maaseudulla, jossa marjastan, mökkeilen ja kalastan. Kunnon bileissä puen kansallispuvun päälle, ja marssin lippukulkueessa kirkkoon. Olen kova viemään – tuletko kanssani tanhuun?

Ruiskaunokki

Kaupunkilainen, liberaali, nuorekas, koulutettu yrittäjähenkinen vastuunkantaja etsii kumppania tositarkoituksella. Olen juuri eroamassa myrskyisästä suhteesta, mutta olen jo valmis uuteen. Sieluni on suomalainen, mutta Bryssel, Lontoo, Pariisi ja Rooma ovat minulle toisia koteja. Arvostan suhteessa uudistumista ja tarkkaa yhteisen talouden pitoa. Kuljetaanko yhdessä kohti fantastista tulevaisuutta? Ps. ei seikkailijoille ja yhden yön jutun etsijöille.

Punainen ruusu

Kuljen Hakaniemen rantaa, on kevät. Punainen ajatus sinulle, ehkä tulevalle kumppanilleni. Tämä on ihmeellistä aikaa. Vanha loppuu, uusi alkaa. Vain muutos on pysyvää, mutta kaiken ei tarvitse muuttua. Olen kulkenut pitkän tien, jonka varrella olen oppinut pitämään kiinni saavutetusta. Olen tottunut hallitsemaan, mutta osaan antaa myös tilaa. Kaipaan syliä, jossa tunnen jatkuvuutta. Annatko sinä sen minulle?

Leppäkerttu

Hej! Olen ollut lähes koko elämäni erilaisissa suhteissa. Sinkkuus ei ole mun juttu. Olen suvaitsevainen, tulen hyvin toimeen ja hallitsen molemmat kotimaiset. Rakastan reippaita rapujuhlia ja polskimista ankkalammikossa. Minulle on ihan sama, mitä aatetta tai arvomaailmaa sinä edustat, kunhan vain saan olla kanssasi. Olen valmis ihan mihin vaan. Kaikki minua isommat, vahvemmat, pienemmät, heikommat – laittakaa rohkeasti viestiä. Vastaus 100 % varmuudella!

Perusjamppa 

Hakusassa on rehtiä, maanläheistä seuraa kansallisromantikolle. Takana villit sinkkuvuodet, nyt olen valmis vastuuseen. Meistä yhdessä. Minulle tärkeitä ovat perusarvot. Mies on mies, ja nainen on nainen. Urheilua seuraan, kulttuuria vähemmän. En tykkää lennellä ulkomaille, oma maa mansikka. Minulla on ollut sisäisiä ristiriitoja, mutta toisaalta tylsäksi ei ole haukkunut kukaan. Hetkemme on nyt – ei kävellä sen ohi.

Ihan sama?

– Hyvät kansalaiset, rakkaat äänestäjät. Seuraavalla vaalikaudella teemme kaikkemme talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Luomme 500 000 uutta työpaikkaa, kannustamme työn vastaanottamiseen kaikissa tilanteissa, ja edistämme työllisyyttä tukevia investointeja.

– Ihan sama.

– Viemme sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen hallitusti eteenpäin perustuslakia noudattaen. Takaamme, että uudet järjestämis- ja tuottamisvastuualueet varmistavat palvelujen saatavuuden ja laadun tasapuolisesti ympäri maata.

– Ihan sama.

– Parannamme pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä sekä helpotamme yrityksen perustamista ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Samalla turvaamme suurten yritysten kilpailukykyä ja ponnistelemme viennin kasvattamiseksi.

– Ihan sama.

– Jatkamme liittoutumattomuuden linjalla, ja päivitämme tarpeen vaatiessa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Emme ole hakeutumassa Naton jäseneksi, mutta pidämme kiinni optiosta, mikäli sellainen on olemassa.

– Ihan sama.

– Vaikka taloustilanne on vaikea, varmistamme perusturvan tason riittävyyden ja huolehdimme, että sillä tulee toimeen. Emme vie opiskelijoilta, lapsiperheiltä, eläkeläisiltä, työssä käyviltä, emmekä keneltäkään muultakaan.

– Ihan sama.

– Lopuksi, rakkaat äänestäjät, laimennamme keskioluen ja jätämme sen lähikauppaasi. Tätä vahvemman siirrämme valtiolliseen myymäläketjuun.

– Mitä helvettiä, nyt paloi pinna! Kasaan Facebook -ryhmän, järjestän mielenosoituksen ja kehotan kaikkia ryhtymään yleislakkoon!

Puoliaika

– Pelimme on aivan sekaisin. Vastustaja puhkoo puolustuksen, keskikentän rakentelu on sekavaa, ja hyökkäykset päättyvät hätäpotkuihin. Meillä on vartti aikaa – kertokaa, mikä mättää?

– Minun jalkani tuntuvat siltä, kuin ne olisivat uponneet suohon. Nuorten matseissa oli paljon helpompaa.

– Minusta tuntuu, että minulla on aivan liian isot pelikengät.

– Epäonnistun pahasti heitoissani. Nyt tiedän, että Suomessa on paljon alle 2100 euroa kuukaudessa tienaavia pelaajia.

– Keskustasta pusketaan läpi, vaikka näyttää, etteivät ne tee yhtään mitään. Miten ne sen tekevät?

– Kaikki se vähä, mitä niiden valmentaja sanoo, menee läpi. Ja yleisö tykkää sen pelifilosofiasta.

– Kaverilla onnistuu nyt kaikki, aivan kuin meidän viime vuosien totaalisen pelinhallinnan aikoina.

– Minulla on ikävä Ellun Kanaa. Siinä meillä oli joukkueenjohtaja, jonka aikana sai keskittyä vain pelaamiseen.

– Ja entisen päävalmentajan kaudella oli niin fantastista mennä kentälle – jokainen syöttö onnistui, jokainen laukaus meni maalia kohti.

– Minusta me yritämme pelata nyt liian iloista hyökkäyspeliä, vaikka yleisö kaipaa vakaata pallonhallintaa. Ei hienouksia, vaan luotettavaa peruspeliä.

– Aivan, eikä valmentajan pitäisi suostua tikkatauluksi, vaikka fanit heittelivätkin vain vaahtomuovilla.

– Etenkin vieraskentällä on tosi tukala olla, meitä haukutaan ylimieliseksi rikkaiden joukkueeksi.

– Taistelin, väänsin ja voitin meille proteiinipitoiset maitotuet. Mutta sekään ei riittänyt, tukea tulee liian vähän.

– Liiton johtotehtäviin siirtynyt entinen pomomme moittii julkisesti peliämme laimeaksi, varovaiseksi ja saamattomaksi.

– No niin, siinähän sitä tuli. Pelaamme sarjapaikkamme puolesta, tässä pointit. Ensiksikin, Sari Sairaanhoitaja tulee kentälle, ja hän saa 500 euron bonuksen. Toiseksi, palaamme kahden kärjen taktiikkaan. Ja kolmanneksi, emme yritä enää läpi oikealta laidalta, pelataan taas keskeltä.

– Hei, tuoreet puoliaikatilanteet, Työväen Palloilijat on menossa meidän ohi!

Eropäiväkirjasta

Olen taas yksin. Tai oikeastaan en, sillä istuntosalituttavissani on useita eronneita, karanneita tai muuten vaan kokeneita. Tunteeni menevät vuoristorataa. Välillä on tuskaisaa, välillä tunnen suurta helpotusta. Kollegat ovat lohduttaneet, että tällaista Linnanmäkeä se on kaikilla. Toipumiselle tulee antaa aikaa. Tällä hetkellä en ole valmis uuteen juttuun. Toisaalta tunnen itseni hyvin ja tiedän, etten viihdy yksin kovin pitkään.

Juuri päättynyt suhteeni kesti reilut kolme vuotta. Tiesin jo alussa, että kyse on järkiavioliitosta. Minulla oli omat epäilykseni yhteiselon sujuvuudesta. Silti ajattelin, että yhdessä voimme saada aikaan jotakin suurta. Realiteetit tunnustaen laadimme erittäin yksityiskohtaisen ohjelman, jota sitouduimme noudattamaan. Lupasimme tukea toisiamme niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Kirjasimme ylös myös sen, ettemme myönnä uusia ydinvoimalalupia. Tämä lupaus ei pitänyt. Minua petettiin.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun atomit hajottavat suhteeni. Kaksitoista vuotta sitten kävin läpi saman kiirastulen, ja päätin lähteä. Se oli oikea päätös. En ole kuitenkaan koskaan halunnut tuomita uusia suhteita edellisten epäonnistumisten perusteella. Rakastuminen on valtava voima, ja kai siinä alussa on vähän sokeakin. On niin ihana tunne uskoa yhdessä parempaan huomiseen. Huuman laantuessa eteen tulee arki. Meillä oli välillä aivan hemmetin vaikeaa, vaikka pyrimme näyttämään ulospäin, että kaikki on hyvin. Monet puhuivat selän takana ja suoraankin, että kulissia kaikki.

Oli meillä hyvätkin hetkemme. Sain tuoda esiin omia toiveitani, ja välillä ne myös toteutuivat. Joku muistutti minua siitä, että suhteessa tulee aina joustaa. Ja että olen tullut vastaan aiemminkin, jopa ydinvoimassa. Nyt raja meni tässä. Minulla on periaatteeni. Jos olisin suostunut jatkamaan yhteistä matkaamme, olisivat tukijani ja vastustajani muistaneet lipsumiseni. Vaikka olen vihreä, niin ihan vihreä en enää ole.

Moni on kantanut huolta exäni jaksamisesta ja toimintakyvystä. Minä en. Hän pärjää, tuntuu olevan täysi touhu päällä. Olemme jatkossakin tekemisissä lähes päivittäin, joten on helpompaa sietää toisiamme. Ja onhan meillä yhteisiä lapsia, lukuisa määrä uudistuksia, lakeja ja säädöksiä, jotka ponnistelimme yhdessä tähän maailmaan. Mutta tulen laittamaan täysillä vastaan, kun siihen on syytä. Emme ole enää yhdessä, se hän tulee kyllä huomaamaan.

Vaikka ensi keväänä taivas olisi kuinka pilvessä ja mittari nollassa, tulee kiimasta hurja. Jo nyt käynnissä on kiihtyvä teerenpeli. Joka puolella kuiskitaan, kuka alkaisi olla kenenkin kanssa. Itse asiassa kun tarkemmin ajattelen, niin hyvinhän minulle taisi käydä. Nautin hetken sinkkuajasta, ja sitten uutta matoa koukkuun.

Päiväkodin kahvitauko

– Kaadatko täyden mukin, kiitos!

– Ole hyvä. Jokainen voisi taas kohta tuoda paketin mokkaa.

– Sitä menee. Syyskauden alku on ollut vauhdikas, taas kerran.

– Kesäloman rentous haihtui hämmästyttävän nopeasti. Teillä oli joku episodi Lassen kanssa?

– Niin, hän halusi vaihtaa sinne Kauppatorin vieressä olevaan päiväkotiin.

– Johtaja ei kuitenkaan ollut vaihdon kannalla?

– Eero ei todellakaan ymmärtänyt, miksi vähän aikaa sitten meille tulleen pitäisi saada vaihtaa kesken vuoden toiseen paikkaan. Meille on halukkaita aina paljon enemmän, kuin on paikkoja. Pomo tiuskaisi, että pääsyä meille on kunnioitettava.

– Ja oliko niin, että viime haussa varasijalle jäänyt Laura olisi sitten saanut Lassen paikan? Ja eikös ne ole hyviä kavereita?

– Juuri näin. Laura on ollut aiemmin siellä, minne Lasse olisi nyt mennyt. No, hän lopulta perui aikeensa, ja käy meillä eskarin loppuun.

– Meilläkin oli ryhmässä kiva pikku episodi. Pia valitti kovaan ääneen hiekkalaatikolla, että ulkomailta tänne tulleet saavat aina leikkiä eniten nukenvaunuilla.

– Kuulin tästä. Minusta kaikilla on ihan tarpeeksi aikaa työnnellä niitä. Eikä meillä sitä paitsi edes ole paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia.

– Minusta tuntuu, että ensi kevään kouluvalinnat aiheuttavat jo nyt levottomuutta. Mikä se teidän ryhmän Timon tempaus oikein oli?

– Siis voitko kuvitella: poika kiipesi sen korkean kiipeilytelineen päälle, ja huusi, että Pupujussi ei pyllyään pyyhi! Ja nyt muutamat Timon kaverit Pupujusseissa hokevat tuota samaa.

– No kai ne nyt kuitenkin pyyhkii?

– Suoraan sanottuna en ole tarkistanut. Vanhemmilta saadaan kyllä sitten palautetta, jos eivät.

– Viitsitkö keittää vielä toisen pannullisen?

– Laitan vahvaa.

Älä soita, älä laula, älä kuuntele

Kekseliäät kansalaiset ideoivat jatkuvasti uusia tapoja nauttia arjesta ja juhlasta. Viranomaiset seuraavat menoa huolestuneina, ja he hillitsevät parhaan kykynsä mukaan levottomuuksia ja lieveilmiöitä laeilla, asetuksilla, säännöillä ja ohjeilla. Tällä hetkellä huomio on kiinnittynyt etenkin musiikkiin liittyvien epätoivottujen ilmiöiden kitkemiseen.

Kuluneena kesänä Suomen kaupunkien kaduilla oli elävää musiikkia enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä kuului valitettavasti myös soiton ja laulun hyvin kirjavassa tasossa. Osa esiintyjistä oli huipputaitavia ammattimuusikoita, mutta kaupunkien äänimaailmassa oli aivan liikaa aivan liian vähän harjoitelleita amatöörejä, katurauhasta vastaavasta ministeriöstä kerrotaan. Herkimmät musiikinystävät voivat pahoittaa mielensä epävireisestä tulkinnasta tai laahaavasta temposta. Ensi kesänä tästä ei ole enää varaa, sillä katusoiton valtakunnallinen täyskielto astuu voimaan vuodenvaihteessa. Vaikka moni jää kaipaamaan esimerkiksi Helsingin Keskuskadulla esiintyviä jousikvartetteja, on kielto kategorinen. Vain näin voidaan varmistaa kansalaisen mahdollisuus kävellä kaduilla ilman vaaraa riitasoinnuista, ministeriö toteaa tiedotteessaan.

Myös ravintolakaraoke kielletään, ja perustelut ovat pitkälti samat kuin katusoiton kieltämisessä. Kansalaiselle tulee taata mahdollisuus nauttia annos alkoholia ilman riskiä, että hän joutuu samalla kuuntelemaan nuotin vierestä laulettavan, rytmiikaltaan ja hengitystekniikaltaan alkeellisen tulkinnan suomalaisesta iskelmäklassikosta. Jatkossakin yksityiskodeissa saa kuitenkin käyttää karaokelauluun tarkoitettuja laitteita, kunhan tästä ei aiheudu merkittävää haittaa naapurustolle.

Kansaa ja mediaa kuohutti Pori Jazzin piknik-konsertteja koskenut kielto omien seurustelujuomien tuomisesta juhla-alueelle. Viime kesänä Kirjurinluodolla nautittiin tunnelman kohotuksesta tutuksi tulleella erillinen anniskelualue -konseptilla. Valitettavasti tämäkään ratkaisu ei osoittautunut toimivaksi. Osa rytmimusiikin ystävistä nautti ennen alueelle saapumista niin tukevat pohjat, että meininki olikin aiempia vuosia levottomampaa. Ongelma kuitenkin poistuu, kun kesäaikana järjestettävät festivaalit kielletään. Kielto ei ole kuitenkaan aivan totaalinen. Vuoden 2015 alusta lukien musiikkitapahtuman saa järjestää yksipäiväisenä klo 12 – 18 välillä, ja konserttialueella saa olla enintään 250 kuulijaa. Esiintyviä artisteja tai yhtyeitä saa olla korkeintaan viisi, ja järjestyksenvalvojia tulee olla yksi kymmentä musiikinystävää kohti.

Viranomaiset muistuttavat, että vaikka säädökset ja ohjeet voivat joskus tuntua pilkunviilaamiselta, on kaiken tarkoituksena varmistaa asianmukainen käyttäytyminen, ja näin parantaa kansalaisten elämänlaatua. On myös hyvä muistaa, että meillä on monia asioita, joita ei ole rajoitettu. Hengittäminen, haisteleminen, katseleminen ja nukkuminen ovat edelleen yksilön melko vapaasti valittavissa olevia asioita. Tosin tiettyjä rajoituksia saatetaan tulla tarvitsemaan, ministeriöiden ja valvontaviranomaisten yhteisessä julkilausumassa todetaan.

Liikaa lomaa

Kesälomakausi on taas lopuillaan, ja ihmiset ovat palanneet takaisin työpaikoille levänneinä, rentoutuneina ja ruskettuneina. Modernin maailman sukupolville kunnon kesäloma on ollut saavutettu etu, jota odotetaan 11 kuukautta. Nyt työelämästä kuuluu kuitenkin uusia, yllättäviä äänenpainoja: työntekijät pitävät nykyisiä lomia aivan liian pitkinä.

Pinnan alla on kytenyt tiettävästi jo pitkään, mutta lomapäivien vähentämisvaatimukset saivat kunnolla tulta alleen heinäkuun lopulla julkaistusta yleisönosastokirjoituksesta. Kirjoituksessa pohjanmaalaisen kunnan taloussuunnittelija Alma Itikka kuvasi kaunistelematta pitkän loman haittavaikutuksia. Lomalla kuluu rahaa huomattavasti enemmän, kuin töissä käydessä. Matkustelu, huvipuistot, festivaalit, mökkivuokrat, melontakurssit ja lapsiperheen ruokahuolto tyhjentävät tilin tehokkaasti. Puolison loman osuessa ainakin pääosin samalle ajalle myös parisuhteen vaikeudet nousevat pintaan. Läheisyyden puute, keskustelun vaikeus ja eriävät mielipiteet tulevat esiin, kun on vihdoinkin aikaa toiselle, Itikka totesi.

Taloussuunnittelija Itikka luetteli myös muita pitkän loman haittapuolia. Kulunut kesä oli poikkeuksellisen helteinen, ja monella työpaikalla olisi ollut huomattavasti viileämpää kuin trooppisen kuumissa kodeissa. Suurimpana ongelmana Itikka toi kuitenkin esiin työrytmiin palaamisen vaikeuden. Loman kiireettömästä oleilusta on todella vaikea siirtyä taas tehokkaisiin kokouskäytäntöihin, ytimekkäiden raporttien kirjoittamiseen tai työyhteisön aktiiviseen kehittämiseen. Kunnon työvaihteen löytämisessä voi mennä useita viikkoja, ja tällä on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia tuottavuuden laskuna, Itikka korosti.

Kirjoitus käynnisti erittäin vilkkaan julkisen keskustelun. Moni palkansaaja kiitti Itikkaa vaikean, mutta vaietun asian esiin nostamisesta. Etenkin opettajat ja 38 vuosilomapäivään oikeutetut kuntatyöntekijät nousivat esiin ryhminä, joita ylipitkät lomat ovat hiertäneet jo pitkään. Pian keskusjärjestöt ja suurimmat ammattiliitot lupasivat ottaa lomien vähentämisen heti lomakauden jälkeen valmisteluun. Palkansaajapuoli on asettanut tavoitteeksi luoda yhdysvaltalainen malli myös Suomeen, eli vuosilomaa olisi jatkossa viikko tai korkeintaan kaksi. Lomapäivien vähentämisen vaatijat kokoontuvat syyskuun lopulla järjestettävään jättimielenosoitukseen Hakaniemen torille, josta ennätyspitkäksi povattu kulkue marssii Etelärantaan.

Marssijat eivät saa määränpäässä välttämättä lämmintä vastaanottoa, sillä elinkeinoelämän edustajat ovat tyrmänneet vuosilomien vähentämisajatukset. Heidän mukaansa työntekijälle tulee taata reilu irtiotto raskaasta työvuodesta. Kunnon vuosiloma tukee työssä jaksamista ja uuden oppimista, eikä Amerikan malli sovellu suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan, työnantajapuoli muistuttaa. Tulevalle syksylle ennustetaankin poikkeuksellisen ankaria työmarkkinatuulia, kun palkansaajat ja työnantajat käyvät kiivasta kamppailua vuosilomapäivistä.

Irtiottoja

– Antti, mitä otat?

– Alex, perinteinen iso tuoppi toimii aina.

– Oukki, kaksi samanlaista.

– Halusit siis jutella kahden kesken?

– Antti, sinä lähdit keulimaan, ja meidän jengi purkaa nyt höyryjä.

– Uusi pomo, uudet otteet. Alussa pitää näyttää kaapin paikka, eikä kymppi eläkeläisille tätä maata kaada. Kehyksessä pysytään.

– Julkisesti en voi tätä myöntää, mutta näin meidän kesken: hyvin toimittu. Itse asiassa olen miettinyt viime päivinä, että nyt on meidän momentum kirjoittaa itsemme historiankirjoihin.

– Mitä tarkoitat?

– Saavutettuani huipun olen tajunnut, että täältä on vain yksi suunta. Sipilä ja Soini ovat valmiina, ja ensi kesänä Kesärannassa voi olla uusi isäntä.

– Hakaniemessä valmistellaan jo oppositiojohtajan puheita.

– Juuri näin, ja siksi meidän kannattaa repäistä nyt kunnolla.

– Työväenliikkeen kannatus ei voi tästä enää laskea. Tai voi se vähän, mutta kerro.

– Kolme pointtia: vielä tämän vaalikauden aikana liitymme Natoon, luomme perustulon ja tuomme viinit maitokauppoihin.

– Viimeisin kohta voi olla vaikein, vaikka keskimmäinenkin saa täystyrmäyksen. Hoidan läpimenon, mutta vaadin merkittäviä julkisia investointeja.

– Mitä sanot tästä: formularata Ahvenistolle, tavoitteena Suomen GP vuosikymmenen lopulla. Aivan fantastinen mahdollisuus vahvistaa kuvaa maailman nopeimmasta kansasta.

– Mutta ei tuo riitä, tarvitsemme myös leveämpiä maanteitä ja nopeampia raiteita.

– Sinä saat ne.

– Mistä rahat?

– Myymme valtionyhtiöt.

-Kaikki? Älä unta näe.

– Jätetään pari tärkeintä, muut saa mennä. Kaikella on hintansa, Antti.

– Tuosta riemu repeää puoluevaltuustossa. Mutta olen mukana, kolmella ehdolla: opetat minulle, kuinka twiitataan kunnolla, ja kuinka otetaan selfie. Lisäksi sinä liityt välittömästi Työväensoittajiin.

– Mutta en minä osaa soittaa mitään!

– Alex, ohjelmisto on nykyään modernia, ja sinulla on nuorten läppä hallussa. Sinä siis räppäät.

– Nyt lähetetään Antti twiitti. Katsos näin, ”Iso A ja pikku a yhdessä keikalle”. Ja selfiessä käsi suorana, noin, ja villiä ilmettä naamaan!

Pohjoiseen

Suomen oikukas kesäsää on saanut jälleen kerran lomalaiset suuntamaan katseet kaukomaille lempeämpiin olosuhteisiin. Tukalan, välimerellisen helteen uuvuttamat suomalaiset varaavat nyt matkoja viileämpään ilmaan ennätystahdissa.

Matkanjärjestäjien mukaan Pohjoisnavalle ja Grönlantiin ei ole elokuulle enää myynnissä matkapaketteja, ja pelkkien lentojenkin osalta tarjonta on jo hyvin niukkaa. Myös Pohjois-Alaskaan mielivien kannattaa pitää kiirettä. Koska matkat suosituimpiin viileisiin kohteisiin on käytännössä loppuunmyyty, kohdistuu kysyntä nyt Etelä-Afrikkaan, Australiaan ja Tulimaahan. Vaikka kyseisissä kohteissa ei talvesta huolimatta voida taata takuuvarmaa kylmyyttä, ovat ne kuitenkin varteenotettava vaihtoehto Suomessa hikoilulle, matkanjärjestäjät kertovat. Huippuvuoret ja Murmansk ovat toivelistan kärjessä pienemmällä budjetilla matkaan aikoville.

Trooppinen kesä on ollut sen sijaan kova takaisku kotimaan matkailulle. Suomalainen ei jaksa lähteä +30 asteessa huvipuistoon, kesäteatteriin, messuille tai ulkoilmamuseoon, kerrotaan Suomalaisen matkailun kehittämiskeskuksesta. Perinteisten kohteiden sijaan kotimaan matkailijat ovat suunnanneet sankoin joukoin kauppakeskuksiin, joissa miellyttävä ilmastointi tekee lomapäivän vietosta viihtyisän viileän. Myös ulkomaalaiset turistit ovat peruneet varaamiansa matkoja kuumuuden vuoksi. Tämä on paha takaisku huolella rakennetulle pohjoiselle imagolle. Onneksi pian edessä on taas syksy ja talvi, ja tilanne normalisoituu, keskuksesta kerrotaan.

Kotimaahan jääneet lomalaiset eivät ole kuitenkaan jääneet neuvottomiksi. Kodinkoneliikkeistä kerrotaan, että arkku- ja kaappipakastinten kauppa käy kuumana kuin iltapäivä ulkona. Parikymmentä minuuttia – 18 asteessa viilentää mukavasti, kertoo espoolainen rehtori Lippo Lumi. Hän hankki rivitalonsa alakertaan kolme arkkua, jotta koko perhe pääsee jäähdyttelemään riittävän tiiviisti. Ja jos ensi talvesta tulee yhtä leuto kuin edellisestä, voi kunnon pakkaskelistä nauttia sitten pakastimessa, Lumi toteaa.

Verkot tötterölle

Jokakeväinen jääkiekon MM-rieha päättyi tällä kertaa suuren ja mahtavan juhliin, ja pieni Suomi taisteli urheasti. Jääkiekon SM-liigan pääpalkinto Kanada-malja on saunotettu jo aika päiviä sitten. Elitserienin, KHL:n ja Sveitsin liigan kaukalot ovat hiljenneet, ja suurin osa NHL-tähdistäkin on jo puttaamassa palloa koloon tai perustamassa uutta ravintolaa. Jääkiekon puutostaudin ennaltaehkäisyyn on nyt havahduttu päättävissä elimissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Jo ensi vuonna jääkiekosta tyhjiä jaksoja tulee olemaan enää muutama viikko juhannuksen molemmin puolin.

Jääkiekon Suomen cup -otteluita tullaan jatkossa tahkoamaan tiiviiseen tahtiin heinä-elokuun aikana. Finaali oheisohjelmineen järjestetään joka vuosi Ratinan stadionilla syyskuun alussa. Pelaamisen mahdollistaa viheriön alle hankittava maailman edistyksellisin jäähdytyskoneisto. Suomalaisen ylämummun pääkaupungissa uskotaan tapahtuman vetovoimaan. Jääkiekkoliitosta kerrotaan, että cup -muotoinen turnaus tuo uuden kokonaisvaltaisen viihde-elämyksen kiekkoilua seuraaville katsojille. Ottelut toimivat samalla hyvänä valmistautumisena SM-liigaan, jossa runkosarjakierroksia pelataan jatkossa nykyisen 60 sijaan 82 Pohjois-Amerikan mallin mukaisesti.

Jääkiekon epävirallinen EM-turnaus Euro Hockey Tour saa pikkuveljen Pohjoismaiden mestaruuskilpailuista. Jokavuotiset PM -kisat elvyttävät yhdentyneessä Euroopassa hiipumaan päässyttä pohjoismaiden välistä kisailua, ja kaikki viisi maata ovat ilmoittautuneet innolla mukaan. Islannin jääkiekkoliitto on erityisen tohkeissaan tulevista kisoista, ja ensimmäiset PM-kisat pelataankin Reykjavikin uudella areenalla lokakuussa. TV-mainoksen vitsi on ennakkotietojen mukaan muuttumassa todeksi, sillä Islannin maajoukkueen valmennusportaassa vaikuttaa suomalainen kaksinkertainen maailmanmestaruusselostaja.

Huhtikuussa, juuri sopivasti ennen MM-kisoja, pelataan jatkossa maanosien mestaruusturnaus. Mallia on haettu jalkapallon Confederations -cupista. Kisaan osallistuvat järjestävä maa, hallitseva maailmanmestari ja kuuden maanosan mestarit. Jalkapallosta poiketen turnausta ei pelata seuraavan MM-kisaisännän kotikaukalossa, sillä ainakin aluksi turnaus järjestetään kiekon näkökulmasta eksoottisilla seuduilla kansainvälisen kiekkoperheen vankistamiseksi. Ensimmäinen maanosien mestaruus ratkotaan vajaan vuoden kuluttua Indonesiassa, jonne rakennetaan parhaillaan kansainväliset mitat täyttävää jääareenaa.

Kesä-heinäkuulle jää siis vielä pieni tauko, jolloin studioissa ei analysoida toisen erän kulminaatiopisteitä ja ihmetellä jalkojen jäämistä pukukoppiin. Yle, MTV3 ja Nelonen tulevat kuitenkin mukavasti vastaan näyttämällä kesä-heinäkuun aikana kaikki MM-kisat otteluineen ja pelaajahaastatteluineen vuoden 1974 Helsingin kisoista lähtien. Tulevana kesänä päästään 80-luvun alkupuolelle saakka, josta on hyvä jatkaa vuoden kuluttua.

Molskilla

Hyvät katsojat, tervetuloa seuraamaan sosiaalis-demokraattisen painin loppuottelua suoraan Helsin­gin työväentalolta! Ottelijat ovat vältelleet viime viikot toisiaan, mutta nyt he kamppailevat paremmuu­desta molskilla. Titteliä puolustava mestari Jutta on tänään sinisessä trikoossa, ja haastaja Antti puolestaan punaisessa. Tupa on täynnä, punaiset liput liehuvat, torvet soivat. Ottelijat kättele­vät, tuomari puhaltaa pilliin, tästä se lähtee!

Antti hakee heti rohkeasti heittoa, valtion on otettava isännän ääni teollisuudessa, vahvaa perusmetal­lia, taipuisaa puuta, tukea telakoille, laivoja maailman vesille. Jutta kampeaa vastaan, globaalissa maailmassa nuo opit eivät toimi, valtio vain mahdollistaa, tuotekehitystä, innovaatiokeskuk­sia, hautomoita, mutta markkinat lopulta hoitavat. Antti painaa yhä vahvemmin päälle, investointiohjelma, työllisyystalkoot, raideverkko kuntoon. Jutta on ilmassa, jalat sätkivät, Antti onnistuu heitossa, mutta ei mene siltaan, piste Antille. Heti perään lähtee vyörytys, jyrkkä ei yksityistämispolitiikalle, rakennepaketti auki. Jutta kampeaa matossa vastaan, päätökset pitävät, turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan, eiliseen ei ole paluuta, mutta huominen tulee varmuudella. Vippaus onnistuu, Juttaa viedään taas, toinen ja vielä kolmaskin piste Antille. Erä päättyy, se oli Antin.

Toinen erä, Jutalla reipas alku, me olemme kokoava arvopuolue, emansipaatio, ympäristövastuu, sivistys, unelmat, kansainvälisyys. Antti laittaa vastaan, kasvua, työpaikkoja, vahva kolmikanta, äänet kotiin perussuomelta. Antin tasapaino horjuu, Jutta painaa päälle, euron vakaus on ykkönen, rakenteet uudistetaan. Kotimaa mansikka, muu maa mustikka, vahvat liitot, Eteläranta uskoo, kun tarpeeksi jyrähtää, mutta Antti on nyt otteessa, Jutta heittää, Suomella on kolme aata, Antti on il­massa, Angela luottaa meihin, lentää, lentää, olemme EU:n ytimessä, se oli huikea kolmen pisteen heitto se! Vahva esitys Jutalta, erävoitot tasan, kolmanteen ja ratkaisevaan mennään.

Jännitys on nyt huipussaan, kyttäävää pystypainia, omia virheitä vältellen, toiselta sitä odottaen. Antti tunnustelee, liikettä tulee uudistaa, olen tehnyt sitä jo kuusi vuotta, Jutta vastaa. Mutta joka kerta hävitty, Juttaseni, voitto se on torjuntavoittokin, hallituksessa ollaan, Anttiseni. Nyt mennään mattopainiin, Antti lisää höyryä, ohjelmatyöhön ryhtiä, Jutta laittaa vastaan, eduskuntaryhmä ja verkostot ovat nykyaikaa. Antti ei luovuta, puoluehallitus takaisin kunniaan, meitä uhkaa hajaannus ja tuho. Nyt Jutta on suoraan sillassa, rimpuilee, keskustelu, avoimuus, kansanliike, rakkaus, mutta ei auta, ei pysty vastaamaan, kaksi pistettä Antille. Puoli minuuttia jäljellä, Antti on kiinni voitossa, Jutta lähtee viimeiseen taistoon, hallitus ei saa kaatua, isänmaa tarvitsee jatkuvuutta, Jutta saa tiukan ot­teen, kannan vastuun, vaikka muut luovuttavat, nyt Antti on ahdingossa, siltaan menee, osaan pyörittää Kokoomusta, uskomaton kahden pisteen vääntö Jutalta erän samalla päättyessä. Tämä on siis tasan!

Tuomarit vetäytyvät neuvottelemaan, katsomo kiehuu, osa laulaa Kansainvälistä, osa Aikuista naista. Nyt päätuomari tarttuu mikkiin, mikä on ratkaisu? Se siirretään ensi viikonlopuksi Seinäjo­elle. Mikä huikea ilta onkaan luvassa, kun päästään suomalaisen painin kotikulmille!

Hidas televisio

Maailmalla on hullaannuttu norjalaisista pikkulinnuista. Punatulkku Perin ja Hilden sekä heidän talitinttiystäviensä elämää lintulaudalla suorana seuraava Piip-show on kerännyt internetiin miljoonaylei­sön. Suuren suosion vuoksi lintujen arkisia askareita saatetaan nähdä pian myös televisi­osta. Katsojat ovat ihastuneet etenkin ohjelman hitaaseen tempoon. Sitä, ettei mitään tapahdu, pi­detään tervetulleena vastapainona kiireiselle 24/7 maailmalle. Kun asiaa ajattelee tarkemmin, esit­tää Suomen televisio jo nykyisin useita hitaan television tunnusmerkit täyttäviä ohjelmia.

Vaikka formulakilpailuissa ajetaan kovaa, näyttää kotikatsomoon siltä, ettei radalla tapahdu juuri mitään. Televisiokameralla ei saada taltioitua vauhdin tuntua, ja 300 kilometriä tunnissa liikkuva F1-ohjus näyttääkin lähinnä asfaltilla matelevalta pikkuautolta. Välillä autot käyvät varikolla, ja auton kimpussa touhuavien mekaanikkojen toiminta onkin lähetysten sähäkintä antia. Samaa tapahtumat­tomuuden tuntua on syöksylaskun televisioinneissa. Kuvaruudussa rinne näyttää loivalta kuin etelä-suomalaisen hiihtokeskuksen pulkkamäki, jossa laskija näyttää pääsevän nipin napin alas­päin.

Eduskunnan kyselytunnin televisioinnit ovat osa toimivaa demokratiaa. Samalla ne edustavat tyylipuh­dasta hidasta yhteiskunnallista ohjelmaa. Kansanedustajilla on kova tarve päästä puhumaan, koska moni potentiaalinen äänestäjä saattaa olla juuri sillä hetkellä vastaanottimen ääressä. Istuntosa­lissa kuullaan siis paljon sanoja, joita parhaimmillaan elävöitetään käsien ja vartalon koreografi­alla. Oikeasti päätöksiin vaikuttavaa asiaa kuullaan kuitenkin lopulta hyvin vähän. Varsinai­nen politiikka tehdään aivan muualla kuin televisiokameroiden edessä.

Kokkiohjelmat ovat myös verkkaisia. Keittiössä kyllä touhutaan ahkerasti, ja juttukin lentää. Sipuli pilkotaan, tomaatti paloitellaan, liha nuijitaan ja taikina kohotetaan. Uunissa tirisee, kattilassa kie­huu ja pannulla paistuu, mutta ruuan valmistuminen on lopulta erittäin hidasta puuhaa. Suomen kaunein ulkohuussi -tyyppiset ohjelmat ovat myös hitaan television ytimessä. Huvilaa, laituria, piha­maata ja puuvajaa näytetään runsaasti, mutta tässä kuvakerronnassa tapahtuu erittäin vähän. Kiehtovat juonnot ja omistajien haastattelut varmistavat katsojan pääsyn rauhalliseen olotilaan.

Hidas televisio voi tarjota uusia markkinoita ja kansainvälisesti menestyviä formaatteja. Vuodenajat -sarjassa ka­mera kuvaa suomalaista sekametsämaisemaa läpi vuoden. Kevät muuttuu hiljalleen kesäksi, vihrey­destä edetään rauhassa kohti ruskaa, ja lopulta harmauden jälkeen maan peittää valkea lumi. Samaa luonto-ohjelmien sukua on Yksi tuhansista järvistä -ohjelma, jossa kamera taltioi livenä Päijän­teen selkää ja vedenpinnan muutoksia. Ohjelman kohokohtia ovat syysmyrskyt ja etenkin keväinen jäiden lähtö. Uudeksi hitiksi saattaa nousta myös sisustusohjelma Maali kuivuu, jossa näyte­tään, kuinka maalatut seinäpinnat kuivuvat. Tätä katsellessa katsoja saa uusia luovia ideoita oman kodin ehostamiseen.

Pako Arkadianmäeltä

–         Alex, kestäähän tuo köysi varmasti?

–         Henna, voit laskeutua turvallisesti käsivarsilleni. Ja Jyrki, sinä voit laskeutua heti perään. Kukaan ei näe, Mansku on autio.

–         Täältä tullaan Eurooppa. Nyt loppui säpinä istuntosalissa. Jätin myös rakennepaketin työpöydälleni, löytäjä saa pitää.

–         Jyrki, Alex ja Henna, odottakaa minua!

–         Päivi, sinäkin siis lähdet, äkkiä nyt, aamu alkaa kohta sarastaa!

–         No niin, joukko kasaan ja suunta rantaan, lautta odottaa.

–         Kotimaa kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin, mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin.

–         Jyrki, ehdit pohtimaan vastauksia vielä monta kertaa, matka Brysseliin on pitkä ja myrskyisä.

–         Sitä tämä matkanteko on ollut viimeiset vuodet, tämän jälkeen kestän aivan kaiken.

–         Jutta sitten jäi hoitamaan valtion kassaa. Vähän sääliksi käy, sotekin pitäisi viedä loppuun.

–         Hänelläkin voi olla kohta matkasuunnitelmille, Antti painaa päälle kuin vanha ammattiyhdistysjyrä.

–         Aate, liike ja tulevaisuus, onneksi ei tarvitse olla katsomassa sitä touhua.

–         Tämä oli minulle hyvin vaikea valinta, kristilliset arvoni joutuivat tiukkaan puntariin. Mutta Euroopassa vasta voinkin edistää kunnolla yhteisvastuuta.

–         Fiksu päättely, Päivi. Hyvästi kuntakierrokset, pakkoliitospykälät, metropolihallinto ja vastahakoiset paikallispäättäjät, teitä ei todellakaan jää ikävä.

–         Sanoin jo vuosia sitten Pohjoismaiden neuvostossa mitä ajattelen, VMPEVVK.

–         Alex, Belgiassa on loistavat mahdollisuudet pyörätreeneihin, meinaatko ensi kesänä Joroisiin?

–         Etelä-Savo on nähty. Benelux -maissa on loistavia, tasokkaita, fantastisia kansainvälisiä triathloneja.

–         Onko teillä mitään tietoa Merjasta, nehän lähtivät Paavon kanssa jo aikaisemmin lätkimään.

–         Paavo taisi laitostua, jäi kotiin keräämään pisteitä seuraavalle kaudelle. Merja on jo matkalla, sovimme treffit Manneken Pisille.

–         Kohta alkaa jo helpottaa, pian en kuule enää sanaakaan sixbackista. On kyllä pakki ollut hellänä viimeiset kolme vuotta.

–         Jyrki, kuka ottaa puolueen haltuun?

–         Jan on ainakin valmiina.

–         Mites Päivi, kuka teillä heiluttaa jatkossa nuijaa?

–         Tuli niin nopea lähtö, että en ehtinyt edes ajatella. No, innokkaista ei ole koskaan pulaa.

–         Niinpä niin ystävät hyvät, kenenkään on turha potea huonoa omaatuntoa. Aina löytyy uusia vastuunkantajia.

–        Mehän siis itse asiassa loimme juuri monta uutta työpaikkaa!

–         Twiitti lähti jo.

Päiväkodin kahvitauko

–         Onko pannussa vahvaa mokkaa?

–         Kuumana on, anna vaan mukisi tänne. Näytät väsyneeltä.

–         Auringonvalo vai mikä, mutta tenavat käyvät taas aikamoisilla kierroksilla.

–         Johtaja kävi äsken tässä, mutisi jotakin Pertistä.

–         Niin, Pertti kimmastui kesken piirustustunnin, poika heitti paperit ja värit lattialle. Sitten hän meni ovet paukkuen käytävälle mököttämään.

–         Eero puhui jostakin esityksestä?

–         Pertti ei voinut ymmärtää, miksei Eero antanut hänen esitellä vesivärimaalauksiaan koko ryhmälle.

–         Mutta eikös ollut sovittu, että ne laitetaan sitten myöhemmin seinälle?

–         Oli, mutta Pertillä on nyt jotenkin vaikea kausi. Ehkä hän kokee, ettei häntä huomioida tarpeeksi.

–         Mitenkähän tuo Paavon ja kavereiden ryhmän vaihto Vesikoista Oravaisiin sujuu?

–         Veikkaan, että suu käy ja jalka liikkuu. Mutta on moni aika helpottunutkin.

–         Sinänsä jännä ajoitus siirtymiselle, tähän asti kaverit kelpasi.

–         Luulen, että tuleva kouluun siirtyminen vaikutti asiaan, joidenkin mielestä Oravaisista pääsee varmemmin mieluisalle ekaluokalle.

–         Kevään edetessä voi tulla vielä levotonta, ilkkuvat kuulemma jo nyt entisen ryhmänsä leikkejä.

–         Mutta onhan se tosi kiva, että kaikki ryhmät suostuivat lopulta yhteiseen kevätnäytelmään.

–         Kyllä siitä jaksettiinkin jauhaa, voi hyvänen aika. Ja Timon piti vielä vetää se ”en istu Paavon pöytään” -show.

–         Timolla on kanssa tuota huomatuksi tulemisen tarvetta.

–         Miten Teuvo?

–         Vaihteeksi tasaista, vanhemmat ottivat puhelimen pois, muutaman kuukauden totaalikielto kuulemma.

–         Kaadanko loput sinulle?

–         Laita vaan.

Etusivu uusiksi!

Printtimedia on murroksessa, kun levikit laskevat kansan näplätessä tabletteja ja älypuhelimia. Viime viikkoina iltapäivälehtien sivut ovat täyttyneet Ukrainan kriisillä, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella, EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimusneuvottelujen viimeisimmillä käänteillä sekä eurovaalien ennakkoasetelmilla. Naistenlehdissä on puolestaan keskitytty naisvaltaisten alojen työmarkkinanäkymiin, naisten asemaan kehittyvissä maissa sekä hallituksen rakenteellisten uudistusten vaikutuksiin perheiden arjessa. Aivan liian asiallista. Sivuille pitäisi saada kevennystä ja iloisuutta. Nyt toimituksissa on havahduttu siihen, että seksi saattaisi myydä hyvin. Kevään aikana aihepiiriä tullaankin lähestymään aivan uusilla näkökulmilla. Seuraavassa on makupaloja tulevista otsikoista.

Kolmekymppisten dinkkujen dilemma: työpäivän jälkeen ei jaksa sekstailla!

Keski-ikäiset miehet paljastavat elämänsä mahtavimmat seksikokemukset!

Suuri lukijaäänestys: oletko peppu- vai tissikoulukuntaa?

Näin suomalaiset pettävät!

Rohkeat kuvat villeistä pääsiäistipuista – munanmaalaus kruunaa lankalauantain!

Nelikymppisten naisten villit seksiunet!

Teimme sen kopiokoneen päällä – kertomuksia työpaikkojen kiihkeistä romansseista!

Eläkeläisten seksielämä on rohkeaa ja kokeilevaa!

Kuuma terassikausi lähestyy – näin tunnistat saalistavan kesälesken!

Luvassa on siis tuoretta otetta intohimon ja erotiikan kiehtovaan maailmaan. On tätä jo odotettukin, paljastaa laaja lukijakysely.

Oligarkin päiväkirjasta

Takana on raskas maanantai, pikainen reissu Sveitsiin vaati aikaisen herätyksen. Mutta tämä kan­natti, muutama sata miljoonaa hryvniaa muuttui kasaksi Sveitsin frangeja. Ja nämä ovat nyt hyvässä säi­lössä, kiitokset vielä yksilöllisestä palvelusta Zürichiin. Arvostan käkikellomaan osaamista, pankkitoi­minnan ne pojat ovat osanneet aina hoitaa. Oman pankkini asiakkaat tyytyvät onneksi vähem­pään.

Harkovan päässä koneeni laskutelineistä kuului epämiellyttävää kolinaa, täytyy huollattaa. Vai olisiko­han johtunut epätasaisesta kentästä. Perhana tämän maan infrastruktuuria, Keski-Euroopasta palatessa on aina mieli hetken apeana. Olen raatanut tämän maan hyväksi, tukenut ja lahjoittanut, suuntaa näyttänyt, vallanpitäjiä opastanut. Mutta ei auta, kone pomppii. Täytyy soittaa aamulla po­jille, että laittavat varmuudeksi kiitotielle uuden päällysteen.

Viktor päätti sitten siirtää kirjat Venäjän puolelle. Saattoihan tuon arvata. Heti Maidenin nähtyäni tajusin, ettei bussikuskista ollut tällä kertaa valtiomieheksi. Ehkäpä Venezuelan Maduro pysyy parem­min tiellä ja aikataulussa. Vallanpitäjän ja liikemiehen tärkein asia on muistaa, että rikastumisen välissä on rahvaalle annettava porkkanaa. Kansan tyytyväisenä pitäminen on vaikea, mutta välttämä­tön taito. Tätä Viktor ei koskaan oppinut. Oli liian kova hätä kullatulle pytylle.

Ylihuomenna tapaan tämän uuden pääministerin, Arsenin. Karismaa saa hakea, mutta bisneksen kannalta kaveri on uskottava. Myönnän, että ihailen suuresti hänen englannin ääntämistään, paljon sujuvampaa kuin keskiverto EU -komissaarilla. Ihan jämäköitä puheita poika on pitänyt, laitta­nut vähän kampoihin isolle karhullekin. Tuskin pitkäaikainen johtaja, mutta jos saisi vakautet­tua markkinoita. Katsellaan siiten rauhassa, mihin hevoseen kannattaa sijoittaa.

Sain eilen vihdoin kiinni Vladimirin, häntä oli harvinaisen vaikea tavoittaa. Ymmärtäähän tuon, kun on Krimin äänestysten valmistelua, sotaharjoitusta Karjalassa, ja Sotshissakin kisaillaan taas. Ke­huin sutkausta Krimille saapuneista joukoista loistavaksi. Oikeassahan hän oli, asetakkeja ja baret­teja saa toreilta, ja Ladojen konepellit ovat täynnä kunniamerkkejä. Koetin keventää stressaantu­neen oloisen miehen päivää rinnastuksella, ettei Sotshissa Suomelle hävinnyt jääkiekkojoukkue ollut oikeasti venäläinen, vaan maajoukkueen pelipaitoja ostanut satunnainen tataarilauma. Ei naura­nut.

Kunhan tilanne vakaantuu, taidan perustaa jääkiekkojoukkueen. Kaivosmies ei jaksa kaivaa, ellei välillä ole sirkushuveja. Nykyään niitä järjestetään jäädytetyssä kaukalossa. Suomesta saa hy­viä valmentajia, ovat tosin viime vuosina oppineet palkkaneuvotteluissa liigan tavoille. Soitankin sopivan hetken tullen Minskiin Aljaksandrille, ja kyselen vähän vinkkejä joukkueen kasaamiseen. Pyydän samalla muutaman vapaalipun toukokuun kisoihin.

Viikon nostot

Poliittisen lähihistoriamme idän matkailun nyanssit hyvin tunteva ja hallitseva urheilu- ja kulttuuriministeri on saanut lohtulahjan Suomenlahden eteläpuolelta. Viron kansanparantajien yhdistys lähetti ministerille käsintehdyt viinasukat. Suomenlahden etelärannalla niin lapset kuin vaaritkin käyttävät niitä kuumeen alentamiseen. Ministerin alkuviikko on ollut hikinen, ja sukille löytyy varmasti tarpeellista käyttöä olotilan viilentämiseksi.

Kuntosaleilla ja ryhmäliikuntatunneilla on nähty keski-ikäisten miesten ryntäys. Teemu Selänteen nuorekkaista otteista jäällä innostuneet 40 – 50 -vuotiaat miehet haluavat vastaavaan salamamaiseen kuntoon. Kuntosaliohjaajat varoittavat, ettei Teemuksi tulla hetkessä. Se vaatii vuosien intohimoisen sitoutumisen, paljon hikeä ja kurinalaisuutta. Haaveiden ja realismin kuilusta raportoidaan myös kirurgian poliklinikoilta, joilla on hoidettu poikkeuksellinen paljon työpaikan sählyporukoissa räjähtäviä lähtöjä yrittäneitä numero kahdeksikkoja.

Suomen huippu-urheilujohto on ollut tyytyväinen kisajoukkueen suorituksiin päättyneissä Sotshin olympiakisoissa. Tällä kertaa Olympiakomitea ei asettanut virallisia mitali- ja pistesijatavoitteita. Sen sijaan kisojen yhteenvedoissa on korostettu yhteisen matkan, tekemisen ja oppimisen tärkeyttä lyhyellä tähtäimellä tavoiteltavan hyvän sijoituksen sijaan. Työpaikoilla toivotaan saman tuloskuntoa koskevan viisauden tarttuvan yritysten omistajiin ja ylimpään johtoon.

Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, etteivät poliittiset puolueet eroa toisistaan, ja että kaikki ovat pohjimmiltaan samaa mieltä kaikesta. Eduskuntakeskustelussa tasa-arvoisesta avioliittolaista nähtiin kuitenkin poikkeuksellisen kaukana toisistaan olevia mielipiteitä. Reipasta keskustelua ei ainakaan toistaiseksi viety takavuosien eläinaiheisiin rinnastuksiin. Olisi suotavaa, että jatkossakin keskustelussa pysytään kansalaisaloitteen mukaisissa ihmisten välisissä suhteissa.

Kokoomuksen ympärillä kuohuu, kun dokumenttielokuva viime presidentinvaalien kampanjan kulissien takaa on valmistunut. Lopputulos ei ollutkaan mainosvideo, vaan kuvaus vaalikampanjan raadollisuudesta. Vai onko kaikessa kyse sittenkin nokkelasta markkinointikampanjasta laskevien kannatuslukujen keskellä? Työväen presidentin, Sari Sairaanhoitajan ja Korvakahvilan puolueessa on tunnetusti fantastista innovatiivisuuspotentiaalia mainonnan saralla.

Sotshin kisojen avajaisissa ja päättäjäisissä julistettiin rauhaa, ja tämän vakuudeksi valkoiset kyyhkyset lensivät perinteen mukaisesti yläilmoihin. Kisat ovat ohi, ja rauhankyyhkytkin ovat liihotelleet muualle. Nyt Ukrainan rajan tuntumassa niin maalla, merellä kuin ilmassakin liikkuu haukkoja, jotka tunnistaa maastokuviosta. Pikaista paluuta kyyhkysille.

Äijäfeministit

Tunnettu ammattiyhdistysliikemies ei tainnut arvata, millaisen maanvyörymän hän sai aikaan taannoi­sella kaapista ulos tulollaan. Kaappien ovet ovat heiluneet tämän jälkeen ympäri maata, ja eri-ikäiset ja -kokoiset miehet ovat nähneet pitkästä aikaa henkisen päivänvalon. Vihdoinkin he ovat voi­neet avoimesti tunnustaa olevansa äijäfeministejä.

Äijäfeminismi poikkeaa selvästi viime vuosina vallinneesta äijäkulttuurista. Tämän niin sanotun veljellisen äijäilyn tunnusmerkkejä on ollut etenkin kaljuuntumisen oma-aloitteinen nopeuttaminen, viisikymppisten moottoripyöräinnostus, iskelmän vaihtaminen raskaaseen metalliin ja hassujen viiksien kasvattaminen marraskuussa. Työelämässä äijä on esittänyt Koskelaa, mutta toiminut
kuten Lammio.

Uuden äijäfeminismin nousukausi heijastuu vahvasti elämän ja arjen eri alueille. Esimerkiksi liiken­teessä on nähty selkeä muutos. Bussit ja lähijunat ovat nykyisin täynnä äijiä, jotka ovat luopuneet yksityisautoilusta – Audi-mies on vaihtunut kuukausilippuäijään. Harvat vielä omalla autolla ajavat äijät noudattavat nopeusrajoituksia, välttävät riskiohituksia ja pysähtyvät aina suojatien eteen. Hiljat­tain äijät vaativat joukkomielenosoituksessa suurten kaupunkien keskustojen muuttamista kävelykaduiksi.

Äijäfeminismin kasvu on huomattu myös sisustusbisneksessä. Huonekaluliikkeet pullistelevat viikonlop­puisin sohvan, lipaston ja keittiöryhmän vaihdosta innostuneita äijiä. Naisväki on mukana selvästi vastoin tahtoaan, heitä mööpelien ja mattojen uusimmat trendit eivät kiinnosta. Kauppiai­den mukaan äijät ovat nyt erityisen innoissaan makuuhuoneiden sisustuksesta. Yhdistämällä rus­keaa ja harmaata pastellisävyihin voi luoda leikittelevää romantiikkaa ja mystiikkaa aikuisten omaan tilaan, kerrotaan uusimmassa äijille suunnatussa sisustuslehdessä, Glorian Äijässä. Tälle kohderyhmälle suunnattujen sisustus- ja elämäntapalehtien levikin kerrotaankin olevan rajussa kas­vussa.

Myös työpaikoilla on koettu äijäfeminismin esiinmarssi. Juuri julkaistun kansallisen työolobaromet­rin mukaan äijä johtajana koetaan emansipaatiotaitoiseksi kuuntelijaksi, ymmärtä­jäksi ja tukijaksi. Etenkin johtavassa asemassa olevat äijät jäävät yhä useammin kotiin hoitamaan lapsia, ja näin he tukevat puolisoiden urakehitystä toteuttaen samalla hallituksen rakenteellisia uudistuksia. Varjopuolena samaisessa baromet­rissa tuodaan esiin ämmäsovinismin yleistyminen. Etenkin johtajanaiset koetaan yhä useam­min kilpailuhenkisiksi ja juonitteleviksi uraohjuksiksi, jotka eivät ujostele härskiä tarinointia ja äijäalaisen takapuoleen tarttumista työyhteisön virkistysristeilyllä.

Suunnataan lopuksi katse jalkapallokentän reunalle. Vielä joku aika sitten juniorijalkapalloturnauk­sessa löytyi lähes jokaisen joukkueen taustajoukoista naama punaisena omiensa puolesta karjuva äijä. Nykyisin sävy on kannustava, ja maltillisissa huudoissa kehutaan tasapuolisesti niin omien kuin vastustajienkin suorituksia. Pelikenttien äijäfeministi näkee tappion tärkeäksi osaksi henkistä kasvua.

Tervetuloa Sotshiin

Maailman urheileva nuoriso kokoontuu neljän vuoden tauon jälkeen kilvoittelemaan lumi- ja jäälajien paremmuudesta. Kaikki eivät voi sijoittua ensimmäiseksi, mutta jokainen voi ylittää itsensä. Sen myös me kisaisännät olemme tehneet. Nämä ovat maailman kalleimmat olympialaiset, ja uskomme, että nämä ovat sitä vielä pitkään. Ennätykset on tehty rikottaviksi, mutta joskus ne jäävät pysyviksi. Näin on käynyt esimerkiksi naisten 800 metrin juoksun maailmanennätykselle vuodelta 1983. Terveiset Jarmolle. Tämä on innoittanut mieltäni.

Jokainen urheilija tietää, että matka huipulle vaatii uhrauksia, hikeä, kyyneleitä ja yksinäisyyttä. Tuttu tunne. Olen johtanut ja valvonut tätä projektia seitsemän vuotta, eikä ympärillä näkemänne loisto ole tullut ilmaiseksi. Rahoittajien suostuttelu, virkamiesten kovistelu, työnjohtajien työnohjaus ja työmiesten persuuksille potkiminen, ei se ole mukavaa elämää. Tutkivan journalismin likasangon vettä on heitetty päälle edestä ja takaa. Tiikerimetsällä tai moottoripyörän selässä olisi paljon leppoisampaa, mutta olen tieni valinnut. Tulette kokemaan seuraavan kahden viikon aikana, miksi kilometri tätä tietä maksoi saman verran kuin Mustanmeren loistoristeilijä. Hyvää ei saa halvalla.

On ikävää, että monet kollegat päättivät jäädä television ääreen sen sijaan, että olisivat tulleet paikan päälle. Mutta mikäs siinä, näkeehän siellä hidastukset, ja erätauolla voi käydä jääkaapilla. Ihmeellistä oikuttelua, mutta se on tyypillinen länsimaisen jalomielisyyden tunnuspiirre. Haluan kuitenkin muistuttaa, että Sini on Suomessa ja Mihail Sveitsissä. Sateenkaaren värit saavat minut herkistymään. Ivan saa pitää Igoria kädestä kiinni. Sitä ei kannata kuitenkaan liikaa esitellä, yksityisasiat kuuluvat neljän seinän sisälle.

Näissä kisoissa otellaan puhtain keinoin, eikä stadionin portteja avata isäntämaan edustajan ollessa vuorossa. Kaikki ovat samalla viivalla. Sen sijaan taustalla voidaan tehdä erilaisia painotuksia, joilla yksilöistä ja joukkueista saadaan tehot irti. Urheilu on tulosjohtamista, ja olen asettanut maamme Olympiakomitean puheenjohtajalle selkeät tavoitteet. Lopputuloksesta riippuen palkintona on rajaton määrä ruplia, tai siperialaisen jääpallojoukkueen huoltajan toimi. Uskon kannustinpalkkaukseen.

Toivottavasti muistitte ottaa mukaan myös uimahousut. Kuulitte oikein, näissä talvikisoissa voi viettää myös rantaelämää. Jos murtomaahiihto kyllästyttää, vesisukset alle ja menoksi. Tähän eivät muut pysty. Lopuksi, jos näette katsomossa tennarijalkaisen parrakkaan myöhäishipsterin heiluttamassa pientä värikästä lippua, niin antakaa miehelle Suomen lippu.

Kaksi puhetta kansalle

Hyvät suomalaiset! Iloiset kulutusjuhlat ovat nyt auttamatta ohi. Valtio velkaantuu, kunnat kituvat ja yritykset irtisanovat. Eläkepommin sytytyslanka palaa, eikä saavutetuista eduista tingitä. Palkankorotukset jäävät historiaan, sen sijaan kaikkia mahdollisia veroja ja työn sivukuluja nostetaan. Meidän jokaisen on kiristettävä vyötä, vähintään parin reiän verran. Ja jos reiät loppuvat, voi niitä tehdä kotikonstein nopeasti lisää. Meistä jokainen, ihan jokainen, voi miettiä kohtuullisempaa elämää omassa arjessa. Ruoka on tästä hyvä esimerkki. Jauheliha voi olla sikanautaa, joka sopii kuivaa nautaa rasvaisempana paremmin laatikoihin ja keittoihin. Kuhakilon hinnalla ruokkii isonkin perheen vähintään viikon, kun ostaa silakkaa. Jokaisessa suomalaisessa kodissa on keittiö, ei ravintolaan tarvitse mennä saadakseen vatsansa täyteen. Entä autonvaihto? 300 000 kilometriä ei ole nykyautolle matka eikä mikään. Jarrupalat, iskunvaimentimet ja tarvittaessa pakoputki vaihtoon, ja vanha uskollinen palvelee vielä monta työ- ja lomamatkaa. Vaatteet kannattaa käyttää siihen saakka, kunnes polven tai kyynärtaipeen kohdan reikä on niin iso, ettei se enää parsimalla parane. Hetkellisiin muotivillityksiin on aivan turha hurahtaa – pukeutumalla mustaan, harmaaseen ja valkoiseen ihminen on aina trendikäs. Suutari laittaa kulahtaneisiin kenkiin uudet kantalaput, lankkia pintaan ja askel on taas kevyt ja vakaa. Puolison merkkipäivänä paras lahja on halaus ja läheisyys, muuta eivät kaksi rakastavaista tarvitse. Jokainen päivä on juhla, ihan vain sellaisenaan.

PUOLI VUOTTA MYÖHEMMIN

Hyvät suomalaiset! Vain ostamalla tavaroita ja palveluja leivomme yhdessä makean kakun, josta jokainen saa oman viipaleensa. Olemme vaipuneet synkkyyteen, johon meillä ei ole mitään syytä. Säästämme pahan päivän varalle, vaikka näköpiirissä siintää vain valoisia aamuja ja kuulaita iltoja. Askeesi sopi spartalaisille, mutta ei meille. Meistä jokainen, ihan jokainen, voi miettiä runsauden täyttämää elämää omassa arjessa. Ruoka on tästä hyvä esimerkki. Miksi tyytyä vakuumipakattuihin porsaanlihasuikaleisiin, kun tuoretta härän sisäfilettä on tarjolla luomuna lähitilalta. Norjalaista uunilohta tarjotaan jokaisessa työmaakuppilassa ja koulussa, mutta kotiin kannattaa ostaa nieriää. Viikonloppuja ei kannata hukata keittiössä huhkimiseen, ulkona ruokailu on eurooppalaista kaupunkikulttuuria. Entä auto? Suomessa on läntisen Euroopan vanhin autokanta, ja se ikävä kyllä näkyy maanteillä ja katukuvassa. Vanhan rotiskon jatkuva korjauttaminen ja tulevan katsastuksen pelko on erittäin stressaavaa. Kolme vuotta ja satatuhatta, kättä päälle ja käsirahaa. Myös pukeutumisen suhteen olemme oikea impivaara. Nyt on korkea aika tehdä vaatekaapin siivous, tunkea nukkaiset neuleet jätesäkkiin ja suunnata ostoksille. Muodin maailma muuttuu alinomaa, eikä vaatteita ole tarkoitettu käytettäväksi loppuun saakka. Utelias uuden kokeilu tekee hyvää niin ulkonäölle kuin mielellekin. Kenkien suhteen olemme jopa autojammekin surkeampia, ihan hävettää. Suomalainen mies, heitä kulahtaneilla sämpylöilläsi vesilintua, laita jalkaasi kiiltävää nahkaa ja huomaat, kuinka askeleesi on kevyt ja vakaa. Puolisoa voi aina muistaa uudella korulla tai rannekellolla, tämä ei vaadi merkkipäivää. Jokainen päivä on pieni kulutusjuhla.

Kuntosalilla

– Terve, mitä jäbä duunaa?

– Juma leisson Timo, mies on siis ollut lauantai-iltana television ääressä.

– Juha, emme olleet ainoita. Tässä ammatissa on oltava ajan hermolla. Oletko polkenut jo pitkään?

– Kahdeksan kilsaa takana, kaksitoista on vielä edessä. Mitäs itse meinaat?

– Jos ottaisi alkuhiet soudulla, sitten levytangon kaveriksi, lopuksi ylätaljaa.

– Meinaat kasvattaa massaa?

– Henkilökohtainen massaliike.

– Kuntoon ennen kuin istuntokausi alkaa. Sitähän tässä itse kukin.

– Sinulla taitaa olla kestävyyspainotteinen ote?

– Kestävyysvajetta vastaan on hikoiltava. Mikäs sinut sai innostumaan salihommista?

– Sixback on tiivistänyt rivejä, joten täytyy laittaa omakin kuntoon.

– Ovat ne parantaneet juoksuaan, joten pakko yrittää pitää etumatka kunnossa. Siis gallup -sellainen.

– No on minulla tässä toinenkin motiivi.

– Ai?

– Ryhmä tulee hyväksymään vuoden ensimmäisessä kokouksessaan esityksen, jonka mukaan edustajat pisteytetään jatkossa elintapojen, fyysisen kunnon ja käyttäytymisen mukaan. Korkeilla pisteillä pääsee istuntosalissa etuosaan, ja alhaisten pisteiden edustajat keskitetään takaosaan.

– Teillä eivät vauhdikkaat käänteet lopu.

– En ollut itse tämän perään, mutta ryhmän enemmistö on juntattu ja läpi menee, sanoi Pirkko.

– Teillä on eurovaaleihin mennessä Arkadianmäen kovakuntoisin ryhmä.

– On tässä hyvääkin, porukka jaksaa punnertaa kevään vaalikentillä.

– Tässähän on perässä pysymistä. Täytyykin varata palaveri Kimmon kanssa – jos vaikka viriteltäisiin ryhmässä vanha kunnon UKK -hiihto taas henkiin.

– Onko isännällä härkäviikkojen ruokavalio?

– Kyllä, keittelen kesällä Kempeleen suunnalta kerätyistä neliapiloista keittoa. Lisäksi kokkailen juureksista ja viljasta, suomalaisen maanviljelijän työn tuloksista. Mites karpaasi?

– Protausta ihan urakalla: jänis- ja hirvipaistia, sorsaa, haukea, suomalaisen perusmiehen perusravintoa.

– Käydäänkö treenin jälkeen Juttutuvassa vissyllä?

– Sopii hyvin, tämän päivän työmies ja talonpoika tervehtivät samalla tovereita.

Kirjeitä joulupukille

Korvatunturin postiljooneilla on ollut jälleen työntäyteinen loppuvuosi, kun he ovat kantaneet joulupukin pajaan tuhansia kirjeitä lapsilta ympäri maailmaa. Tontut Julian ja Edward kohahduttivat hiljattain napapiiriä paljastamalla, että kirjeitä ja toiveita tulee myös aikuisilta. Tiedon julkistamisen jälkeen tontut katosivat – joulumuori arveli, että toinen lähti porolla kohti Moskovan lentokenttää, ja toinen oli suunnitellut siirtymistä ecuadorilaisen pukin palvelukseen. Seuraavassa on muutamia otteita tonttuleaksista.

Hyvä Joulun pappa, maamme taloudessa on yhtä synkkää kuin ulkona. Ministeriömme virkamiehet maalaavat toinen toistaan huolestuttavampia kuvia kestävyysvajeesta. Muu Eurooppa on jo jaloillaan, mutta me taitumme polvillemme. Minulla on vain yksi lahjatoive, kolme a:ta. En tarkoita niitä, jotka minulla on jääkaapissa siltä varalta, että tarvitsen illalla hieman relaksanttia. Mutta jos toisit sen parhaan tason luottoluokituksen myös ensi vuodeksi – se oli viime joulunkin ihanin lahja. Toivoo valtiovarainministeri.

Rakas Joulupukki, tiedän, että sinulla on edessä taas se vuoden kiireisin päivä. Toivottavasti ehdit kuitenkin poiketa myös pienessä kunnassamme. Meillä on jo pitkään ollut paljon enemmän veronsaajia kuin maksajia, ja nyt ne Helsingin herrat ja rouvat meinaavat naittaa meidät pakolla isoon kaupunkiin. Yritimme tarttua viimeiseen oljenkorteen, mutta kuntaliiton juristit tyrmäsivät kestolottoaikeemme. Mutta jos sinä toisit meille Veikkauksen arpapaketin, sen, jossa on Casino, Ässä, Onnensana ja Luonto-arpa. Toiveikkain terveisin, kunnanjohtaja.

Terve Pukki, tiedätkö mitä yhteistä meillä on? Me molemmat tykkäämme naamareista. Oltiin hiljattain porukalla Tampereella. Rillattiin mustaa makkaraa, ja otettiin pari erää hokia. Hevoset tulivat sotkemaan pelit, ja lätkämailat hajosivat tuhannen pirstaleiksi. Eli jos saisimme muutaman uuden mailan, sellaiset komposiitit kuulemma kestävät iskun paksuunkin lasiin. Niin, ja niistä naamareista, saisimmeko 300 Tami -naamaria seuraavia ulkoilmapelejä varten. Turvallista Joulua, toivoo Kiakkovieras.

Tervehdys arvokas, kollega. Ai miksi uskallan puhutella sinua näin? No, sinä olet joulun universaali isä, ja minä olen tämän kansakunnan eräänlainen henkinen isä, noin niin kuin maallisessa mielessä. Olen seurannut kiukulla ja ärtymyksellä yltiöpäistä optioiden tavoittelua. Olenkin joutunut muistuttamaan unilukkarina kansaa, etenkin sitä vauraampaa, kohtuudesta. Omaan asemaani optiot eivät tietenkään kuulu, mutta myönnän, että yhdestä olen kovin kiinnostunut. Minusta kun alkanut tuntua, ettei eräs liitto välttämättä enää huolisi meitä mukaan, vaikka joukkoon joskus tahtoisimmekin. Jotta meillä olisi mahdollisuus liittyä, niin voisitko tuoda Nato -option. Ihan vain varmuuden vuoksi. Rauhaa maan päälle, toivoo tasavallan presidentti.

Hei taas, valkoparta! Sinä se jaksat painaa, vaikka iän puolesta olisit voinut nauttia jo vuosia eläkeläisen vapaudesta. Mutta oikein olet tiesi valinnut – mikään ei näet ole varmaa tässä muuttuvassa maailmassa. Työt saattavat loppua kuin seinään, erokorvauksella ei paljon juhlita, ja tulevat eläkkeet ne vasta pieniä ovat. Minulle itselleni on suotu jo kaikkea tarpeeksi, mutta kirjoitan kaverini puolesta, joka johtaa edustamaani yhtiötä. Jos sinä toisit hänelle sellaisen reilun lisäeläkkeen, jotta on sitten vähän pahan päivän varallekin. Piipahda kiireiden hellitettyä kelomajallamme, terveisin työeläkeyhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Vetoa vientiin

Kansakunta toipuu matkapuhelinliiketoiminnan myynnistä, eikä Suomi ole enää vihreän kullan maa. Uusia innovaatioita muhii hautomoissa ja start upeissa, mutta matka maailman markkinoille on pitkä ja kivinen. Suomalaista peruskoulua on viety vaihtelevalla menestyksellä öljyntuottajamaihin, ja vihaiset linnut kasvattavat kiinalaislapsia. Tämä ei kuitenkaan riitä. Meillä onkin tuotteistettu perinteisiä vahvuuksiamme vientikuntoon. Näiden avulla vaihtotase on nostettavissa helposti ylijäämäiseksi.

Savolaiset ovat rakentamassa kalastusputkea maailman napaan eli Kuopion torille. Talvella suomalaisilla on tapana kykkiä järven jäällä, olemme pilkkikansaa. Tämän osaamisen yhdistelmänä on kehitetty tekopilkkiallas, jonka toteutus on yksinkertainen: rakennetaan noin jalkapallokentän kokoinen ja parinmetrin syvyinen vesiallas, johon istutetaan taimenia, ahvenia ja jokunen särki. Allas katetaan jäätä jäljittelevällä muovilla, ja siihen kairataan valmiiksi reikiä. Pilkkijakkara viereen, toukka koukkuun ja siima reikään – tämä on varma menestys niin Keski-Euroopassa, Australiassa kuin Persianlahden maissakin.

Onko yhteiskunnallisten uudistusten tahti liian kova? Muuttuvatko yhteiskuntanne rakenteet ajatusta nopeammin? Suomalainen korporatiivinen kolmikanta takaa, että uudistukset ovat maltillisia, ja ettei parlamentti käytä liikaa sille kuuluvaa valtaa. Parhaimmillaan työmarkkinajohtajat säätävät pari vuotta kolmen koulutuspäivän käytäntöjä. Nopean ostajan bonus: sopikaa, että kaikkien palkkoja korotetaan 20 eurolla kuukaudessa. Tämän jälkeen neuvotellaan kuukausi yötä päivää sen määrittämiseen, paljonko 20 euroa on.

Rasittaako ihmisten äänekäs keskustelu julkisissa kulkuvälineissä? Haluaako ventovieras ihminen keskustella kanssasi kesken raitiovaunumatkan? Kaipaatko omaa rauhaa? Suomella on tarjota ratkaisu ongelmaan – hiljaisen matkustamisen malli. Kukaan ei puhu, ja harva vastaa, vaikka jotakin kysyttäisiinkin. Ilmeet ovat vakavia, ja katse hakee kengänkärkiä. Paketti sisältää koulutuksen, konsultoinnin, seurannan ja hiljaisuustakuun.

Lukuisat pienet kivijalkakaupat vaikeuttavat tunnetusti ruokaostospaikan valintaa. Useissa maissa kauppaketjuja on aivan liikaa, ja kilpailu painaa elintarvikkeiden hintoja huolestuttavan alas. Suosittelemme ratkaisuksi ongelmaan kahden kauppaketjun duopolia. Jatkossa ostosten tekeminen on helppoa. Valtio varmistaa markkinatilanteen sijoittamalla monopolisoidun alkoholin vähittäismyynnin näiden kahden markettien kylkeen. Joskus joku saksalainen ketju voi yrittää horjuttaa asetelmaa, mutta tämä voimakaksikko ei huoju.

Elämä valoisissa maisemissa ja lempeässä ilmastossa on hyvin tuskallista. Silmien siristely auringossa on erittäin rasittavaa. Liiallinen lämpö ja valoisuus aiheuttavat myös vaaratilanteita liikenteessä, kun jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden shortsit ovat kovin lyhkäisiä. Harmaan sävyt tekevät ihmismielelle sopivasti annosteltuna hyvää, ja palauttavat mieliin elämän realiteetit. Suomalainen marraskuu on takuuvarma hitti etenkin päiväntasaajan seudulla. Kaupan päälle tarjoamme roppakaupalla loskaa ja tihkua.

Menneisyysselonteko

Suomen tulevaisuutta ja kasvun eväitä on pohdittu, ideoitu, tutkittu ja kirjattu erilaisiin raportteihin, pamfletteihin ja tutkimuksiin. Kansakunnan menestys on suunniteltu niin perin pohjin, että se on jo vähintään puoliksi tehty. Koska nykyisyyttä ja tuskin tulevaisuuttakaan on ilman menneisyyttä, tilasi eduskunta myös menneisyysselonteon. Säästösyistä ja suorahankinnan mahdollistamiseksi näkökulma rajattiin itsenäisyyden aikaan ja loppuraportti yhteen aaneloseen, joten se julkaistaan tässä lyhentämättömänä.

Yhtenäinen kansa

Sisällissodan haavoista toipuva kansakunta säilytti laillisuuden ja yhteiskuntarauhan, vaikka Euroopan uusista tuulista vaikuttuneet miehet marssivat Helsingissä, muiluttivat metsäteillä ja kapinoivat Mäntsälässä. Työväestö ja maaseutu muodostivat punamullan, joka värittää tuhansien mummon mökkien lisäksi maisemaa säännöllisin väliajoin Arkadianmäellä, kunnanvaltuustoissa ja lukuisissa pienemmissä lautakunnissa. Kansaa yhdisti pitkään myös televisio, jonka molemmilla kanavilla tuli samaan aikaan sama uutislähetys.

Karhun naapurissa

Maantieteelle emme voi mitään, mutta naapurille panimme kampoihin. Sota muuttui poskisuudelmiksi, YYA -sopimus turvasi meitä lännen provokaatioilta ja valtionpäämiehet kalastivat yhdessä leppoisissa tunnelmissa. Monen kesämökin vajassa on sinkkiämpäri muistuttamassa kahdenvälisen kaupan kulta-ajoista. Puolueettomuuttamme epäiltiin niin lännessä kuin etenkin idässä, mutta Finlandia -talossa luotiin siemen kylmän sodan päättymiselle. Kun naapurimme sitten romahti, olimme hetken eksyksissä. Mutta tästä toivuttuamme tartuimme hetkeen ja livahdimme länteen.

Kruunun varjossa

Elintasomme nousi 1960 -luvulla, mutta ei tarpeeksi. Moni naulasi ikkunat ja lähti Saabille tai Volvolle. Tunsimme alemmuutta kuningaskunnan aineellisen vaurauden, henkisen rikkauden ja tennistähtien rinnalla. Pari kansallisesti menestynyttä proge -bändiämme yritti kansainvälisille markkinoille, mutta Abba ne valloitti. Lake Placidin laduilla koetusta sadasosan tappiosta tuli kansallinen trauma, vaikka sen koki yksilö. Matkapuhelimien, tekstiviestien ja matopelin menestysten myötä ajankohtaisohjelmassa esiteltiin uuden Finnkampenin eli talousmaaottelun tuloksia, ja luulimme hetken menneemme Svenssonista ohi. Huuma loppui, krapula tuli, ja lopulta puhelimetkin meni.

Nöyrästä alamaisuudesta vastarintaan

Alkoholin ostaminen oli vakava toimitus aina 1980 -luvun loppupuolelle saakka, ja palvelua monopolista sai vasta itsepalvelumyymälöiden myötä. Nöyryyttä opetti myös valtiollinen autonkatsastus, katsastusmiehelle ei vitsailtu. Viime vuosina on siirrytty kohti avointa kansalaistottelemattomuutta – viranomaiset eivät ole pystyneet yrityksistä huolimatta estämään aktiivisten kaupunkilaisten pop-up ravintoloita.

Metropoli uusiksi

Maan hallituksessa hikoillaan, vaikka kesän helteet ovat marraskuussa enää vain lämmin muisto. Kuntauudistus ei etene, vaikka selvitysmiehiä ja -naisia on liikkunut siihen tahtiin, että kaupungintalo­jen ovien saranoita on jouduttu uusimaan. Homma ei ole yhtään helpompaa metropolialueella, jossa nä­kemyksiä kuntarakenteesta on lähes yhtä paljon, kuin on keskustelijoitakin.

Kuntaministeri päätti laittaa vauhtia töppösiin, ja hän kutsui metropolialueen kuntapäättäjät koolle koko viikonlopuksi. Kokouspaikkana toimi Bengtskärin majakkasaari, jonne seminaarilaiset kuljetet­tiin perjantai-illan pimetessä. Paluukuljetus luvattiin vasta sitten, kun ratkaisu on saavutettu. Mukaan sai ottaa lämmintä vaatetta ja makuupussin, ja perillä jokaiselle osallistujalle jaettiin puolustus­voimien leirimuonapakkaukset. Tämän jälkeen pystytettiin puolijoukkueteltat majoitus- ja kokouspaikoiksi. Tarkoitus oli saada vihdoin aikaan päätöksiä, jotta loputtomissa seminaareissa, kokouksissa ja selvityksissä voitaisiin siirtyä jo uusiin aiheisiin.

Neuvottelut tulevasta kuntarakenteesta etenivätkin aivan uudessa tahdissa, ja yhteisen näkemyksen löytymistä avitti myös saarta lähestyvä syysmyrsky. Sunnuntai-iltapäivään mennessä suuret linjat olivat selvät. Avoinna oli vielä maan tuleva pääkaupunki, sillä Sipoo oli tehnyt Helsinkiä vastaan taitavan vastahyökkäyksen muutaman vuoden takaisen kitkerän alueluovutuksen motivoimana. Koska sopua ei löytynyt keskustelemalla, toimitettiin paikalle kusiaispesä, johon näiden kaupunkien yk­kösjohtajat istuivat. Kolmen tunnin istumisen jälkeen Helsingin herra nosti takamuksen ylös, ja sipoolaisten leirissä soi ilmakitara.

Millainen on uusi metropoli – neuvottelujen keskeiset lopputulokset:

–         Helsinki ja iso osa Vantaasta liitetään tulevaan pääkaupunki Sipooseen.

–         Haaga, Lauttasaari ja Pitäjänmäki ovat jatkossa omia kaupunkeja, eli ne palaavat vanhaan itse­näisyyden aikaan. Espoon Westend liitetään osaksi Lauttasaaren kaupunkia, mutta se on hal­linnollisesti autonominen suurruhtinaskunta.

–         Vantaan läntinen laita menee Espoolle. Jäljelle jäävä lentokentän alue muodostaa maailman tiettävästi ainoan lentokenttäkaupunki Aviapoliksen, jonka innovatiivista mallia tullaan katso­maan ympäri maailmaa.

–         Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Vihti, Kirkkonummi, Kerava ja Pornai­nen muodostavat metropolipuutarhakaupungin, joka nimetään erään entisen pääministe­rin mukaan. Tammikuussa järjestetään vielä uusi saaristoseminaari, jonka tavoit­teena on sopia kaupungin hallinnollisen keskuksen sijainti. Neuvotteluista odotetaan vaikeita.

–         Itsevarma ja kasvava Espoo pysyy itsenäisenä moottoritiekaupunkina.

–         Kauniainen itsenäistyy omaksi valtioksi, jonka tuloveroprosentiksi tulee 10. Näin se houkutte­lee kansalaisikseen mm. formulakuskeja ja ranskalaisia filmitähtiä.

Kuntakierros etenee talven tultua sisämaahan, ja neuvottelupaikoiksi rakennetaan korpeen igluja. Monessa Suomen kunnassa eletäänkin jo pelonsekaisissa tunnelmissa. Untuvatakit on kuulemma myyty jo loppuun ainakin siilinjärveläisistä vaateliikkeistä.

Virikesuunnitelma

Kun pienokainen menee päiväkotiin, laaditaan hänelle henkilökohtainen varhaiskasvatussuunni­telma. Koulussa tehdään erilaisia oppimissuunnitelmia, jotka tarkentuvat ja laajenevat ammattiin opiskeltaessa. Työelämässä työntekijöille laaditaan kehittymissuunnitelmia, ja työsuoritusta arvioi­daan monilla eri kriteereillä. Työttömälle työnhakijalle tehdään työnhaku- ja aktivointisuunnitelmia. Eri­laiset kehitys-, palaute- ja arviointikeskustelut ovat osa ihmisen elämää usein jo ennen puhumaan op­pimista. Systeemissä on kuitenkin vielä yksi aukko: eläkeikä.

Tähän on kuitenkin tulossa muutos. Tulevaisuudessa ihmiselle myönnetään eläke vasta, kun hänelle on laadittu henkilökohtainen virikesuunnitelma (VIRSU). Lakiesityksen mukaan henkilökohtainen virikekeskustelu tulee käydä viimeistään kolme kuukautta ennen vanhuuseläkkeen alkamista. Keskuste­lussa käydään läpi toiveita ja ajatuksia eläkeläisen arjesta, sekä suunnitelmia harrastuksista ja aktiviteeteista. Samalla kartoitetaan sosiaalisia taitoja ja uuden oppimiskykyä.

Virikekeskustelun lopputuloksena laaditaan suunnitelma, johon kirjataan eläkeläisen vastuut ja toimenpi­teet itsensä vireänä pitämisestä. Tällä varhaisella välittämisellä pyritään ehkäisemään radikaa­listi lisääntyvän vapaa-ajan käyttöä pelkkään olemiseen. Tärkeintä on pysyä aktiivisena kansalai­sensa, joka huolehtii niin sielun kuin ruumiinkin hyvinvoinnista. Vanhuuden päivistä saa luonnollisesti nauttia, mutta elämänhallintaa varmistava suunnitelmallisuus ja systemaattisuus on tärkeää säilyttää myös työelämän jälkeen, lakiesityksessä todetaan.

Virikesuunnitelma laaditaan kerrallaan kahdeksi vuodeksi. Seurantakeskustelussa käydään läpi suunni­telman toteutumista, laaditaan itsearviointi sekä sovitaan uudet toimenpiteet ja kehityskohteet seu­raavaksi kahdeksi vuodeksi. Tässä vaiheessa on vielä sopimatta, mikä viranomainen ryhtyy hallinnoi­maan virikesuunnitelmien toimeenpanoa. Keskusteluissa on väläytelty Eläketurvakeskusta, työ­eläkeyhtiöitä tai Kelaa. Myös oman vanhusministeriön ja tämän myötä uuden aluehallinnon perusta­mista on väläytelty, mutta valtiovarainministeriö ei ole lämmennyt ajatukselle tuottavuusohjel­maan vedoten.

VIRSUa on pilotoitu Vantaalla, ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kehitysjohtaja Tytti Kukka-Tötterström on ilahtunut lakiesityksen etenemistä. Ensimmäiset laaditut suunnitelmat ovat selvästi jäsentäneet ja rytmittäneet pilottieläkeläisten arkea. Tikkurilassa asuva Lydia Töyhtö, 67, epäili aluksi suuresti suunnitelman laatimista. Puolen vuoden seurantajakson jälkeen mieli on muuttu­nut. Suunnitelmassa sovitut päivittäiset ristisanatehtävät, espanjan opiskelu ja flamengo­kurssi olisivat todennäköisesti jääneet väliin ilman selkeitä kirjauksia. Samalla mieli on pysynyt virkeänä, ja kuntokin on parempi kuin työssä käydessä. Kukka-Tötterströmin mukaan virikesuunni­telma saattaa myös tukea tavoitetta työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta. Osa ihmisistä saattaa vierastaa eläkepäiviä koskevan suunnitelman laadintaa, ja sinnitellä töissä vielä pari vuotta, kehitysjohtaja toteaa.

Norsu ja aasi

–         Mitä siinä tuijotat, aasi?

–         Kunhan tässä ihmettelen, miksi noin isoksi kasvanut norsu roiskii kärsällään sinne tänne.

–         Mitä tarkoitat?

–         Luulisi, että yleisesti älykkäänä pidetty eläin tajuaisi, että meidän on pystyttävä yhteisten asioiden hoidossa kompromisseihin.

–         Kuules nyt, kyllä te aasitkin osaatte olla itsepäisiä. Sitä paitsi, esimerkiksi tämä eläinlääkäripalvelut kaikille -ohjelma on sosialismia, jota jo Orwellin eläimet harjoittivat.

–         Muistelet turhan vanhoja, siathan eivät ole enää pitkään aikaan olleet mukana kuvioissa.

–         Lisäksi osalle meistä on ihan liikaa, että eläinkuntaamme johtaa musta aasi.

–         Siitäkö kaikki on kiinni? Turkin väristä?

–         No siitäkin, me itse kun olemme harmahtavia.

–         Olisiko valkoisen aasin kanssa sitten helpompaa?

–         No, ei välttämättä. Me tykkäämme käydä teekutsuilla, ja tee yhdistettynä kiihkeään keskusteluun herättää halun vastustaa kaikkea ja kaikkia.

–         Eikös tuo touhu saanut sytykettä sen alaskalaisen naarasnorsun kampanjasta?

–         No, ne vaalit olivat tyrmäys, mutta emme hävinneet enää seuraavia. Siitä naaraasta huolimatta, myönnän.

–         On teistä tullut ihme rymistelijöitä – ennen teidän kanssa saattoi elää ihan sopuisasti, vaikka olimmekin eri mieltä.

–         Olen kuullut, että jotkut teistä muistelevat kaiholla aikaa Ronnie -norsun kanssa.

–         Varmaan tiedät, että tuoreimpien kyselyiden mukaan kannatuksenne on romahtanut kaikkien eläinlajien keskuudessa.

–         Ikävä kyllä, jopa omat norsut purevat.

–         Enkä ihmettele, sillä menetimme pelkästään viime kärhämässä ainakin puolen vuoden ravintovarastot.

–         Tiedän, että joudumme lainaamaan kiinalaisilta tiikereiltä ja pandoilta lisää heinää.

–         Mutta teitä se ei tunnu haittaavan?

–         Teetä riittää. Ja Kiinasta saa lisää.

Päiväkodin kahvitauko

–         Keitäthän siitä kahvista vahvaa, kiitos!

–         Aivan varmasti, ei tätä muuten jaksa. Muksut ovat päässeet taas vauhtiin.

–         Joo, ja pomokin on ollut naama punaisena viime aikoina. Mikä se Oraksen puhuttelujuttu oikein oli?

–         Johtaja ei tykännyt Oraksen runoesityksestä syysjuhlassa, ei kuulemma sopinut tilaisuuden henkeen. Myös asu oli kuulemma väärä, liikaa värikarttaa.

–         Minusta se oli tosi hyvä ja terävä runo, ja asuhan oli pirteä, kivan erilainen.

–         Pointti oli kai se, että runossa viitattiin aika kriittisesti kasvatusmenetelmiin, jotka eivät ole kovin kovassa huudossa naapurikunnan päivähoidossa. Sieltä oli kutsuvieraita meidän juhlassa.

–         Aivan, niinpä olikin. Eero siis pelkäsi, että me provosoimme ja puutumme heidän arvoihinsa.

–         Just näin, mutta moni oli kyllä sitä mieltä, että poika oli reipas ja rohkea. Ja kai se puhuttelukin oli ollut aika sopuisa.

–         Niin, nämä päiväkotien väliset on aika herkkiä juttuja.

–         Mutta entäs tämä meidän James – jotenkin jo aavistelin tällaista.

–         Poika pääsi historiankirjoihin, Leppäkertuista ei ole ennen erotettu ketään.

–         Minusta Timo on antanut tenavien touhuta liian vapaasti. Onneksi hän oli vihdoinkin jämäkkä.

–         En muuten muista, milloin viimeksi joku olisi saanut johtokunnan sääntöön perustuvan johtajan varoituksen.

–         Pojan jutut ja piirustukset ovat olleet koko ajan tosi omituisia, vähän pelottaviakin.

–         Sillä pihalla riekkuneella kaverilla ei ole kuulemma enää mitään asiaa päiväkodin alueelle.

–         Outoa, että piti vielä piirtää kuva tästä villitsijästä, ja laittaa sen Jussin naulakkoon näytille.

–         Miten jatko, kun pojalla ei ole enää ryhmää? Vesikot, Kirput eivätkä Oravaiset halunneet häntä mukaan.

–         No, hän käy tämän kauden loppuun niin sanottuna omaryhmäisenä eskarina.

–         Saa nähdä, mitä tässä vielä tapahtuu, ennen kuin laulamme Kulkusia.

–         Takarivin poikien leikit alkavat olla aika levottomia.

–         Kaadan sinullekin toisen mukillisen.

Tarjoilija, keitossani on liian vähän kärpäsiä!

Pässinkivekset, apinan aivot ja sammakon reidet ovat todellisten kulinaristien mielestä jo menneitä trendejä. Sen sijaan herkkusuiden lautasilta löytyy nyt erilaisia hyönteisiä keittoina, pannulla paistettuna ja uunissa haudutettuna. YK:n elintarvike- ja maatalousjär­jestön mukaan on ekologista käyttää hyönteisiä ihmisravinnoksi. Myös kuntoilijat ja karppaajat ovat innoissaan – vähän pahaa hiilaria, paljon hyvää proteiinia.

Lyhyen kasvukauden ja alhaisten tuottajahintojen kanssa kamppailevat suomalaiset maatalousyrit­täjät ovat löytäneet hyönteisistä uuden, kiinnostavan erikoistumisalan. Sonkajärveläinen maatilalli­nen Pentti Multa on hyönteiskasvatuksen pioneeri. Mullan tilan rantalepikossa sikisi ku­luneenakin kesänä miljoonia hyttysiä, ja lantalassa surisi vähintään yhtä monta kärpästä. Vaikka kesä oli etenkin hyttysten määrän suhteen lievä pettymys, sai Multa arvokasta oppia ja intoa toiminnan laajentamiseen.

Kärpästen pyydystämisessä parhaaksi konstiksi osoittautui vanha kunnon kärpäspaperi. Työtä te­hostettiin sähköisillä kärpäsmailoilla. Sen sijaan hyttysten kanssa joutui tekemään enemmän kokei­luja. Lopulta rohkeat hyttyskerääjät menivät kesäillan tyyntyessä lepikkoon yllään vain pikkuhou­sut, ja antoivat inisijöiden käydä iholle. Alkoi armoton lätkintä, ja saalis kerättiin suoraan sankoihin. Keskiverto työyö kesti noin 10 tuntia. Mullan tilalla työtä tekivät pääosin opiskelijat. Hyttys­metsälle päätyi myös muutama innokas thaimaalainen, jotka olivat tehneet inisijöiden kanssa tutta­vuutta aiemmin mustikkametsällä. Ahkera ja ininää pelkäämätön kerääjä saattoi kerätä varhaiseen aamuun mennessä kolme, jopa neljä sangollista hyttysen lihaa. Parhaimmillaan jalostamot ja ravintolat maksoi­vat sangollisesta hyttysiä enemmän kuin teurastamo kymmenestä tuhannesta kilosta possua.

Hyönteisten tuotantokustannukset ovat erittäin alhaiset, eikä kalliita investointeja tarvita. Mullan suunnitelmissa on luopua kokoaan lypsävistä ja sonneista, ja strategiana on keskittyä täysillä hyönteisten suurtuotantoon. Edessä on lepikon istutusta pitkään heinää kasvaneille peltohehtaa­reille, ja naapurin sikatilallinen on luvannut kärrätä tonnikaupalla lantaa kärpäspopulaation kasvu­alustaksi. Samalla toimintaa on tarkoitus laajentaa erilaisiin kovakuoriaisiin, joiden vientinäkymät etenkin Keski-Eurooppaan näyttävät erittäin lupaavilta. Hirvikärpäsistä ennustetaan seuraavaa to­della kovaa juttua Michelin -tason ravintoloissa. Entinen kasvihuone on tarkoitus muuntaa ympärivuotisen kasvatuksen kokei­luille.

Myös Euroopan Komissiossa on havahduttu uuteen maatalouselinkeinoon. Hyönteisten tuotantota­louden edellytyksiä selvittävä alakomitea valmistelee parhaillaan direktiiviä, jossa säädetään hyön­teisten kasvattamisen liittyvien maataloustukien myöntämisen edellytyksistä. Sonnien, lehmien ja kanojen määrä on helppo merkata ja tarkastaa. Peltoalaa tutkitaan satelliittikuvien ja mittanau­hojen avulla. Aluehallinnon maataloustarkastajat ovat kuulemma jo nähneet painajaisia edessä ole­vista hyönteistilojen tarkastustehtävistä. Multaa edessä oleva tuen saamisen ehtojen tarkka nou­dattaminen ei kuitenkaan pelota. Parikymmentä vuotta erilaisten lomakkeiden ja kaavakkeiden täyttämisen parissa on tuonut esiin isännän kyvyt tarvittaessa tuhannesosankin tarkkuutta vaativaan laskentatyöhön. Ja serkku Pohjanmaalta on luvannut tulla avuksi – hänellä kun on vankka kokemus itikoiden laskennasta.

Operaatio nuoret radikaalit

–         Puolueen nuorisojärjestö, puheenjohtaja puhelimessa.

–         Kollega emopuolueesta tässä moi, toivottavasti ei ole paha hetki?

–         Sinun yhteydenotollesi hetki on aina hyvä.

–         Kiva. Me molemmat tiedämme, että puolueemme kannatuskäyrä tuo mieleen Lahden suurmäen alastulorinteen profiilin.

–         Jos tilanne ei olisi vakava, voisin jatkaa, että pian liidämme monttuun kuin Ahonen.

–         Juuri näin. Vapaa pudotus on käännettävä nopeasti nousukiitoon. Valvoimme lojalistien kanssa aamuun saakka, ja kuuden maissa keksimme uuden strategian.

–         Mahtavaa, ja kiitos, että kerrot tästä minulle heti tuoreeltaan.

–         Niin, sinulla ja joukoillasi on tärkeä rooli tulevassa operaatiossa.

–         Vielä mahtavampaa, ehditkö kertoa
heti lisää?

–         Pyydän, että laatisitte pikimmiten nuorten uuden tavoiteohjelman, jossa ehdotatte mm. kieltolakia, valtion ja kirkon erottamista toisistaan sekä uskonnonopetuksen poistamista kouluista.

–         Tuohan on kuin Forssan ohjelmasta!

–         Ja lisäksi esittäisitte pankkien kansallistamista ja pitemmän aikavälin tavoitteena siirtymistä sosialismiin.

–         Mutta emmehän edes me halua sitä oikeasti!

–         Eikä kovin moni muukaan.

–         Eli mistä on kysymys?

–         Te julkistatte radikaalin ohjelman, jonka puoluejohto tyrmää välittömästi, varauksetta ja täysin. Tällä herätämme äänestäjien luottamuksen vankkana valtionhoitajapuolueena, joka ottaa ohjat käsiinsä, ja joka pitää rivinsä ojennuksessa.

–         Minusta tässä on erittäin suuria riskejä.

–         Kun olemme tehneet irtioton teidän radikalismista, ette tee oikeistonuoria, vaan myönnätte virheenne, ja ilmoitatte palaavanne ruotuun.

–         Tästä voi tulla täydellinen katastrofi.

–         Nyt on nähty, etteivät unelmahötöt, työ, laulut, oikeudenmukaisuus eikä edes rakkaus tehoa tähän vakavamieliseen kansaan.

–         En voi tehdä tätä tietenkään yksin, minun täytyy saada enemmistö joukoista tämän taakse.

–         Onneksi teitä ei ole paljon.

–         Tietääkö Voldemort?

–         Saa lukea sitten puhelimestaan. Hän lentää julkaisupäivän aamuna Osloon lohduttamaan Stoltenbergia, ja jatkaa sieltä Berliiniin tsemppaamaan Steinbruckin loppukiriä.

–         Yhteisellä asialla ollaan. Kutsun porukan koolle työpajaan.

–         Kiitos, ja laita kalenteriisi jo ensi maanantain A-studio. Minä sanoudun sitten irti kaikesta tiistain Ajankohtaisessa kakkosessa.

–         Ja keskiviikon iltauutisissa me myönnämme, että homma lähti lapasesta?

–         Game is on.

Asunto Oy Alla Maan

Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat eivät toimi. Tarjonta ei kohtaa kysyntää, ja kohtuuhintainen vuokra- tai omistusasuminen on yhtä vieras käsite kuin kalakukko Lontoon Cityn pankkiirille. Uusia asuntoja nousee aivan liian vähän, vaikka lentokoneperspektiivistä Helsinki on vihreä. Asuminen etenkin Helsinginniemen läheisyydessä on useimmille pelkkä haave, johon mieli karkaa hetkeksi lottoarvontaa odotellessa. Rakentamatonta maata on Pasilan eteläpuolella vapaana rajoitetusti, ja monet ullakkokomerot on jo muutettu keittiöiksi ja makuuhuoneiksi. Rakennusten kerrosten lisääminen on myös osoittautunut vaikeaksi – oikeat tornitalot voi laskea sormilla.

Asuntoasioista vastaava ministeri, rakennusliikkeet ja Helsingin kaupunki ovat keksineet uuden ratkaisun ongelmaan: asuntotuotantoa siirretään maan alle. Ensimmäiset maanalaiset kerrostalot valmistuvat Kaivopuistoon jo ensi vuoden aikana. Näistä neljä – viisikerroksista rakennuksista käytetään termiä käänteinen kerrostalo. Toisin kuin totutuissa kerrostaloissa, ovat ensimmäisen asuinkerroksen neliöt näissä kaikkein halutuimpia ja myös kalleimpia. Niihin saadaan myös ripaus luonnonvaloa, sillä huoneissa on kattoikkuna. Talojen päälle jäävät tontit toimivat jatkossakin kaikkien kansalaisten yhteisenä olohuoneena

Asuntojen suunnittelussa eniten päänvaivaa aiheutti luonnon valon puute ja suljetun paikan tunne. Ikkunat korvataan jokaisen huoneen seinään asennettavilla led -kuvaruuduilla. Asukas voi valita kaukosäätimellä haluamansa maiseman: aurinkoisen kesäpäivän, marraskuisen räntäsateen, sankan lumipyryn ja lukuisia variaatioita näiden väliltä. Kalleimmissa huoneistoissa on myös virtuaalinen parveke samalla tekniikalla toteutettuna. Huoneistojen valaistusta säädellään led- ja kirkasvalolampuilla – talvella on hämärämpää, kesällä valoisaa myöhäiseen iltaan saakka. Näin kosketus maanpäälliseen elämään säilyy mahdollisimman autenttisena.

Entä hinnat? Markkinatalous toimii niin maan päällä kuin mullan alla. Eiran rannan uudet kohteet maksavat enemmän, kuin seuraavaksi Konalaan valmistuvat kohteet. Joka tapauksessa Kaivopuiston alle pääsee asumaan jopa puolet halvemmalla kuin alueen uusiin, tavallisiin kerrostaloihin. Lisäksi asukkaita ei tulevaisuudessa rasita julkisivu-, katto- ja ikkunaremonttien kustannukset. Ensimmäiset asumisoikeus- ja vuokrakohteet valmistuvat Kalasatamaan parin vuoden kuluttua. Näihin jonotetaan jo nyt telttojen, retkikeittimien ja makuupussien kanssa kaupungin asuntotoimiston edessä.

Asunto Oy Eiran Katakombiin muuttava eläkeläispariskunta odottaa kovasti uuden kolmionsa valmistumista. Asuntolaina muutettiin käänteiseksi jo viime vuonna, ja nykyinen omakotitalo Länsi-Pakilasta vaihtuu asumiseen keskustan palveluiden tuntumassa. Pariskuntaa miellyttää myös, ettei keväisin ole enää edessä ikkunanpesu-urakkaa. Nurmijärveltä Helsinkiin palaava lapsiperhe on myös innoissaan. Pitkän työ- ja koulupäivän jälkeen ei tarvitse ajaa 30 kilometriä suuntaansa lasten harrastuksiin, ja tämä kompensoi omasta pihasta ja trampoliinista luopumista. Vanhempia ilahduttaa, että tulevaisuudessa pohjakerroksessa oleva autohalli integroidaan keskustatunneliin. Sitten myös ison osan työmatkasta voi tehdä tutussa ympäristössä.

Historiankirjoitusta

Venäjällä uudistetaan ja yhtenäistetään parhaillaan historian oppikirjoja. Aluksi näytti siltä, ettei isänmaallisten kansalaisten kasvattamista tukevissa opuksissa mainita luoteisrajalla sijaitsevaa naapuria kuin talvisodan osalta. Isänmaallisen ylpeyden kasvatustehtävä edellyttää kuitenkin kattavaa historiankirjoitusta. Uusimmissa painoksissa Suomesta kerrotaankin yllättävän paljon. Seuraavassa on tuoreita otteita lähihistoriaamme koskien.

Talvella 1958 Suomessa koettiin ennätyskireitä yöpakkasia. Suomen päämies teki säätyypistä oikeat tulkinnat, hajotti maan hallituksen, ja kokosi paremman. Tämän myötä maahan saapui matalapaine, jonka seurauksena loska lensi jonkin aikaa. Maassa oli toisinajattelijoita, jotka syyttivät tämän hengityksenkin jäätäneen korkeapaineen tulleen itäisestä naapurista. On myönnettävä, että olemme suuri maa, ja säärintamat ylittävät joskus valtakuntien rajat.

Suomen päämies vieraili vuonna 1961 Yhdysvalloissa, mutta hän ei viihtynyt reissussa lainkaan. Edes vapaamuotoisempi osuus Havaijin lämmössä ei innostanut. Vilvoitellessaan kavereidensa kanssa palmun alla hän sai yllättävän sähkeen. Silloinen pääsihteerimme kutsui kollegansa tervetulleeksi huomattavasti mukavampaan matkailukohteeseen. Herrat jättivät saaman tien ukulelet rantaan, pakkasivat laukut ja hyppäsivät seuraavalle lennolle. Kotona shortsit vaihtuivat toppahousuihin, lento vei Novosibirskin lomakeitaaseen, ja seurue tunsi olonsa taas rentoutuneeksi.

1960 -luvun loppu oli naapurimme rappion aikaa. Nuoriso kasvatti pitkät tukat, sekstaili pitkin poikin ja kuunteli levottomuutta aiheuttavaa musiikkia. Harvoja valonpilkahduksia ryhdistä nähtiin elokuussa -68, kun sankat nuorisojoukot kerääntyivät Tehtaankadun lähetystön eteen antamaan tukensa joukoillemme, jotka turvasivat Tsekkoslovakian kansaa pienen, mutta vaarallisen vähemmistön vallankaappaukselta. Urheilurintamalla yksinäinen leijona luisteli ensimmäistä kertaa punakoneen puolustusalueelle, mutta hyökkäys torjuttiin saman tien takaisin.

1970 -lukua voidaan pitää naapurimme vahvimpana ajanjaksona. Vahva johtajuus, parlamentin tarkoituksenmukainen rooli ja kansojemme välinen ystävyys kohottivat paitsi kansalaisten itsetuntoa, vahvistivat ne myös Suomi -kuvaa etenkin Keski-Euroopassa. Saimme pienen lisäpalasen naapuriamme, kun nuori poliitikko toi tuliaisiksi rasiallisen pielaveteläistä multaa. Poliittisen vakauden huipentuma koettiin vuonna -74, kun lähes kaikki puolueet halusivat päämiehen jatkavan uudelle kaudelle ilman turhia, kalliiksi käyviä vaaleja. Tätä voidaan pitää soveltavan demokratian oppituntina vielä tänäkin päivänä.

Alla Pugatshovan meillä tutuksi tekemän laulun Miljoona, miljoona ruusua suomalainen versio valloitti 1980 -luvun puolivälissä muidenkin kuin sosiaalidemokraattien sydämet. Kahdenvälinen kauppavaihtomme nousi uusiin ennätyslukemiin, ja länsinaapurimme jonottivat Lada Samaraa jopa kaksi vuotta. Vuosikymmenen lopulla perestroika ja glasnost levisivät myös Suomeen, ja tämän myötä parlamentarismi vahvistui, tiedotusvälitys vapautui ja rahamarkkinoiden sääntely purettiin.

Maa ajautui seuraavan vuosikymmenen alussa vakavaan lamaan, markka kellui ja lähes upposi. Suomi liittyi Brysselin unioniin, otti valuutakseen epävakaaksi osoittautuneen euron ja uskoi demokratiaan. Vaihtoehtojakin olisi ollut: uusi YYA, vakaa rupla ja vahva keskusjohtoisuus.

Kahviton Suomi

Suomalaiset ovat ahkeria kahvinjuojia. Viime vuonna saavutettiin uusi ennätys, kun suomalaiset joivat 100 -prosenttisena kahvina yli 100 litraa asukasta kohden. Kahvin sisältämä kofeiini on riippuvuutta aiheuttava aine, ja arvioiden mukaan jo yli 3 miljoonaa suomalaista killuu kofeiinikoukussa. Valtiovalta on havahtunut kehitykseen, ja odotettu työryhmäraportti ”Kahviton Suomi vuoteen 2020 mennessä” julkistettiin eilen.

Raportissa tuodaan esiin kahvin monet haitalliset puolet: ilmavaivat, närästys, yleinen levottomuus ja keskittymisvaikeudet. Työpaikoilla pitkäksi venyvät kahvitauot laskevat työn tuottavuutta. Kaupungeissa pahvisen kahvimukin saa nykyisin mukaansa miltei jokaisesta kadunkulmasta, ja marketeissa on jatkuvasti tarjouksia, joilla asiakkaita houkutellaan suuriin kertaostoksiin. Huoltoasemat ovat keskittyneet kahviin autohuollon sijasta, ja kahviautomaattien käyttöä on käytännössä mahdotonta kontrolloida.

On ollut yleisesti tiedossa, että suurten ikäluokkien niin kutsuttu suodatinjauhatussukupolvi muodostaa suurkuluttajien ytimen. Nyt on selvinnyt, että myös sitä vanhemman pannujauhatussukupolven kulutus on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosina. Yhä aktiivisemmat ja parempikuntoiset eläkeläiset viettävät vapaa-aikaa trendikkäissä, viihtyisiksi suunnitelluissa kahviloissa, joissa tarjolla olevat lattet, cappuccinot, suklaakahvit ja espressot ovat avanneet heille uusien makujen houkutusmaailman. Samalla täysin kahvia juomattomien yli 70 -vuotiaiden osuus on laskenut ennätyksellisen pieneksi.

Työryhmä toteaa, että kulutuksen kasvu on taitettava, ja uhkakuvia vastaan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Parhaisiin tuloksiin päästään puuttumalla hintaan ja saatavuuteen. Työryhmän ehdotukset hinnan suhteen ovat selkeät: kahvin kuluttajahinnan tulee olla vähintään 10 euroa kilolta, eli normaalin kahvipaketin hinta olisi jatkossa vähintään viisi euroa. Erikoistarjouksia ei enää sallittaisi, ja kahvia saisi ostaa vain yhden paketin kerrallaan. Kahviloissa kahvikuppia ei saisi myydä alle kolmella eurolla, eikä yleistynyttä tapaa saada niin sanottu santsikuppi nimellisellä hinnalla enää sallittaisi.

Saatavuuteen ehdotetaan useita radikaaleja muutoksia. Jatkossa ruokakaupoissa myytäisiin ainoastaan nykyisestä vaalennettua vaaleaa paahtoa, eikä tätäkään saisi sunnuntaisin. Muita kahvilaatuja olisi tarjolla ainoastaan uusissa, valtiollisissa Mokka -myymälöissä. Nämä olisivat avoinna arkisin klo 18 saakka, ja viikonloppuisin monopolin ovet pysyisivät kiinni. Kahviloiden aukioloaikoihin tulisi myös rajoituksia, ja esimerkiksi sunnuntaisin ne saisivat olla avoinna vain klo 15 saakka. Raportissa todetaan, että tätä voidaan pitää iltapäiväkahvittelun takarajana. Pelkkää kahvikupillista ei jatkossa enää myytäisi – kahvin kaveriksi olisi otettava myös syötävää.

Suomen paahtimoliitto sekä kaupan ja kahviloiden etujärjestöt ovat järkyttyneitä työryhmän esityksistä. Sen sijaan varustamoissa ja Virossa seurataan hyvin kiinnostuneina esitysten etenemistä. Raportin suositusten toteutuessa etelänaapuriin tehtävä kahvi- ja kahvilamatkailu toisi varustamoille huomattavat lisätulot. Tallinnan satamaan puolestaan ollaan jo suunnittelemassa suurta SuperKohv -myymälää, ja vanhan kaupungin ennestään monipuolisen kahvilatarjonnan uskotaan kasvavan merkittävästi.

Elvytystä

–         Ja oliko Suomi -neito?

–         Päivää! On se mukavaa, että voitte edelleen kutsua ihan omalla nimellä.

–         Näin se on lääkärinkin mielestä. Jotenkin inhimillistä. Mutta kertokaapa, mikä teitä vaivaa?

–         Niin, mistähän aloittaisin. Yleiskunto on heikko, vienti ei vedä, investoinnit ovat laskussa, eikä työllisyydessäkään ole kehumista.

–         Milloin vaivat alkoivat?

–         Vuoteen 2008 saakka meni lujaa, ja tuntui, että olen elämäni kunnossa. Sitten iski tosi rankka lamaannus. Se oli sitä tautia, joka alkoi valtameren takaa. Pörssikurssit romahtivat ja lomautuksia oli joka puolella. Toipuminen kesti pitkään, ja paremmalta alkoi tuntua vasta 2009 syksyllä.

–         Ja teillä on siis nyt samanlaisia oireita?

–         Hyvää oloa ei kestänyt kovin kauan, ja nyt oireet ovat jatkuneet jo reilut pari vuotta. Samoja kuin silloin aiemmin, mutta nyt tämä vain jatkuu ja jatkuu.

–         Entä psyykkinen puoli, kuinka olette jaksanut henkisesti?

–         Kyllä tässä on ollut sellainen lamaantunut olo, ja tulevaisuudenusko on ollut välillä tosi vähissä. Sitä on vaikea kuvailla, mutta on sellainen näköalaton fiilis.

–         Kuinka läheisimmät ihmissuhteet, saatteko tukea?

–         Elän kommuunissa, jossa asuu 28 hyvin erilaista, eri-ikäistä ja erikokoista tyyppiä. Ihan kivoja, mutta onhan se sekalainen seurakunta. Lähimmät kämppikset ovat olleet tosi ymmärtäväisiä ja avuliaita. Mutta osalla menee vielä minua heikommin, ja olemme tukeneet heitä ihan päivittäisten arjen tarpeiden hankinnassa.

–         Oireenne tuntuvat tutuilta. Krooninen taantuma, joka alkaa vaikuttaa myös psyyken puolelle. Tästä kasvaa herkästi itse itseään ruokkiva kierre, joka vain pahentaa oireita. Tätä on liikkeellä ympäri Eurooppaa. Tauti leviää helposti, eikä täysin varmaa hoitoa ole onnistuttu kehittämään.

–         Mutta kai tätä jollakin voi yrittää parantaa?

–         Näihin on yritetty leikkauksia, mutta niiden teho on kyseenalainen. Hoitomuodot ovat jakaantuneet eräänlaisiin koulukuntiin. Itse tarjoaisin kahta vaihtoehtoa: joko täsmäelvytystä tai sitten rakenteellisia muutoksia. Edellinen on helpompi tie, jälkimmäinen kivuliaampi, mutta johtaa varmemmin pysyvämpään paranemiseen.

–         Miten se elvytys, jos yrittäisi kuitenkin alkuun sillä?

–         Voimme toki lähteä sillä liikkeelle. Eli kirjoitan alkuun kaksisataa miljoonaa teiden parantamiseen, sata miljoonaa homekoulujen korjaamiseen ja laitetaan vielä viisikymmentä miljoonaa käsivarren elinkeinojen tukemiseen. Seurataan tilannetta vuoden ajan, sillä vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä.

–         Entä jos vaivat vain jatkuvat?

–         Sitten tehdään tarkat tutkimukset eri toimintojenne tilasta, ja lähdetään tekemään perusteellista elämäntapojen muutosta. Sitä voidaan tukea leikkauksilla, mutta ne ovat nykyään nopeita ja kivuttomia tähystyksiä. Joka tapauksessa tämä tulee vaatimaan teiltä kovaa itsekuria.

–         No, toivotaan nyt, että nämä lääkkeet tepsivät. Minulle suuret muutokset ovat olleet aina vaikeita, enkä oikein tiedä tuosta kärsivällisyydestänikään.

–         Toivoa sopii. Aina.

Urheilu-uutisia

Kansainvälinen yleisurheiluliitto on päättänyt, että jatkossa arvokisojen mitalit jaetaan vasta jälkikäteen muutaman vuoden kuluttua. Doping -testaus kehittyy jatkuvasti, ja näytteistä voidaan myöhemmin löytää sellaisia kiellettyjä aineita, joita tällä hetkellä ei vielä tunnisteta. Alustavaksi varoajaksi on kaavailtu neljää vuotta. Kisan jälkeen kolme sen hetken parasta kuitenkin halataan ja kukitetaan.

Jatkossa kisoissa ei siis nähdä palkintojenjakoa. Mitalit toimitetaan varoajan jälkeen urheilijoille postitse. Kansallislaulun kuunteleminen bodiumilla on kuitenkin urheilijan kannalta merkittävä ja koskettava hetki. Niinpä jo ensi kesän EM -kilpailuissa kaikki finalistit pääsevät korkeimmalle korokkeelle, ja kaikkien kansallislauluista esitetään huippukohdat potpurin muodossa. Myös kaikkien finalistimaiden liput nousevat salkoon.

Kuntaliitto on ottanut kantaa mahdollisten suomalaisvoittajien palkitsemiseen. Kunnille lähetetyssä kirjeessä korostetaan, että vaikka urheilumme on lähtökohtaisesti puhdasta, kannattaa tontti lahjoittaa vasta, kun lopulliset tulokset ovat selvillä. Näin vältetään mahdolliset ikävät tilanteet, joissa tontille on mahdollisesti noussut jo asumus lopullisen järjestyksen muuttuessa. Toisaalta liitosta korostetaan, että jos suomalainen jälkeenpäin nousee viidenneltä sijalta mestariksi, on tällöin perusteltua lahjoittaa tontin lisäksi myös talo.

100 ja 200 metrin juoksuihin tulee muutoksia. Jatkossa voittaja ei ole automaattisesti ensimmäisenä maaliin tullut kilpailija. Nopeuden lisäksi lopputuloksiin lasketaan myös viiden tuomarin antamat tyylipisteet. Arvostelukriteerejä ovat lähtö, juoksutekniikka, taiteellinen vaikutelma, etenemisen sulavuus ja loppuheittäytyminen. Myös maailmanennätykset mitataan jatkossa yhteispisteinä. Muutoksella pyritään ehkäisemään kiellettyjen aineiden merkitystä lopputuloksiin. Vastaavia uudistuksia suunnitellaan myös kuulantyöntöön sekä moukarin- ja kiekonheittoon.

Suomen yleisurheilukisajoukkue pienenee kisa kisalta. Kilpailullisessa mielessä suuntaus on huolestuttava, ja huippu-urheilun muutostyöryhmän esitykset konkretisoituvat parantuneina tuloksina todennäköisesti vasta vuosikymmenen lopulla. Mutta on asiassa jotakin hyvääkin: pienen joukkueen lähettäminen säästää kansallisen liiton kustannuksia. Nämäkin eurot voidaan ohjata muutostyöryhmän jatkotyöhön, joka varmistaa Suomen aseman huippu-urheilun supervaltana.

Suomen mitalitoiveet MM -kisoissa ovat jälleen kerran keihäsmiesten varassa. Urheilutoimituksen tekemä katugallup paljastaa, että pienen läntisen naapurin urhot muistetaan moskovalaisten naisten keskuudessa. Purukumia ja sukkahousuja kaupannut, mutta vessan huonosti löytänyt keppimies oli tuttu näky katukuvassa Intouristin matkailun kulta-aikoina. Nykyisten keppimiestemme harkittua, rauhallista ja kohteliasta käytöstä sen sijaan kiitellään, ja heidät nähdään unelmavävyinä. Näin ajat ja myös miehet muuttuvat.